Anna Haag kokeilee suurempia harjoitusmääriä syksyllä ja talvella

haag120711_introHevoskuurin haastattelussa olympiahopeamitalisti Anna Haag, joka kertoo harjoittelustaan.


haag120711Anna Haag Holmenkollenin MM-hiihdoissa. Kuva: Hevoskuuri.fiCharlotte Kalla on yhä Ruotsin naishiihdon suurin tähti, mutta hänen tasolleen on parin viime kauden aikana noussut Anna Haag, 25. Kallan ja Haagin taustalta löytyy sama mies, sillä Magnus Ingesson vastaa molempien huippuhiihtäjien valmennuksesta. Ruotsin viestijoukkueen menestyksen lisäksi Haag voitti yhdistelmäkilpailussa olympiahopeaa 2010. Haag viihtyy tiiviissä ja menestyksekkäässä Ruotsin maaajoukkueessa, josta on tullut Ruotsissa todella suosittu. Kesäharjoittelunsa lomassa Haag kertoi Hevoskuurille harjoittelustaan ja kuulumisistaan.

Mikä paikka on Beitostölenillä (marraskuussa 2009) ajatuksissasi? Saiko se viikonloppu erityisen merkityksen?

Beitostölen palaa usein ajatuksiini, koska siellä ylsin ensimmäistä kertaa palkintopallille. Maaginen viikonloppu! Se antoi myös tiedon siitä, että joskus kaikki voi osua nappiin ja silloin todella onnistuu. Se antoi myös kaipuuta saavuttaa se uudestaan.

Minkätyyppistä voimaharjoittelua teet? Sehän vaihtelee hiihtäjästä toiseen?

Kyllä, uskon että se vaihtelee aika lailla, ja moni asia muokkautuu henkilölle sopivaksi, koska kaikki olemme niin erilaisia. Yritän harjoittelussani olla keskittymättä liikaa voimaharjoitteluun, mutta kun sitä teen paneudun siihen kunnolla. Teen kaikenlaista voimaharjoittelua ja -harjoitteita, sillä minusta se on kivaa. Yleisimmillään harjoittelen jalkaprässissä, teen leuanvetoja ja monenlaisia harjoituksia keskivartalolle.

Ensi talvena ei ole arvokisoja, vaikka Tour de Ski on päätähtäin. Kokeiletteko jotain uutta, erilaista valmennuksessasi?

Kyllä. Enemmän harjoittelua sekä ennen kautta että sen aikana, saa nähdä miten se toimii. Tulen harjoittelemaan muutamia tunteja enemmän viikossa, pienistä asioista tulee lopulta suuri muutos. On tosi mukavaa saada kokeilla vähän uutta, keskittyä useampiin kilpailuihin ja kilpailla enemmän. Kokeilemalla uutta voin oppia arvokisaputkea 2013-15 ajatellen.

Miten harjoittelusi rytmittyy viikko-kuukausi –tasolla? Mitkä sinulle ovat keskeisimmät asiat?

Keväällä keskeisintä on nostaa harjoittelua jatkuvasti. Kun juhannus on takana, otan hetken rauhallisemmin ennen kuin alan harjoittelemaan kovaa joka toinen ja helpommin joka toinen viikko. Tällöin kova viikko on 25-30 tuntia, kevyt viikko noin 12 tuntia. Satsaan paljon pitkiin harjoituksiin kesällä ja yritän nostaa voimatasojani hyvälle tolalle. Intervallit ovat pitempiä ja jonkun verran rauhallisempia. Teen niitä juosten. Lyhyesti sanottua: paljon harjoittelua!

Montako vuotta olet harjoitellut nykyisellä kaavalla? Milloin tapahtuivat edelliset isommat muutokset, ja mikä silloin muuttui?

Suurimmat muutokset tapahtuvat vuoden 2006 aikana. Silloin aloin tehdä pidempiä harjoituksia, harjoitella tuntimääräisesti enemmän ja harjoitella keskimäärin aiempaa kovempaa. Tuon vuoden jälkeen olen oikeastaan vain lisännyt tunteja.

Miten toisenlaista harjoittelusi on verrattuna siihen, mitä se oli 6 tai 10 vuotta sitten? Ovatko yhteislähdöt, yhdistelmäkisat ja tourien sprintit vaikuttaneet jollain tavoin?

Harjoitteluni ei oikeastaan ollenkaan ole niin kovin erilaista. Tunteja on siis vain lisätty ja intervalliharjoitukset on tehty niin, että ne ovat enemmän sopeutettuja kilpailutyyppeihin. ja voimaharjoittelua on räätälöity enemmän minulle sopivaksi.

Ovatko maajoukkuevalmentajat enemmän mentoreita vai suunnittelevatko he harjoitteluasi?

Rikard Grip on enemmänkin mentori, Magnus Ingesson on oma valmentajani, ja hän laatii päivittäisen harjoittelun keskustelemalla kanssani.

Millainen on avopuolisosi Emil Jönssonin rooli harjoittelussasi? Ja vastaavasti sinun Emilin harjoittelussa?

Keskustelemme aika paljon siitä, miten harjoittelemme, kaikesta harjoitteluun liittyvästä: vaikeuksista, ongelmista, erilaisista tavoista harjoitella. Pyrimme oppimaan toisiltamme.

Miten suuri osa harjoittelustasi on juoksua ja pyöräilyä?

Kesäharjoittelustani noin puolet on juoksua, loput rullahiihtoa. Pyöräily on mukana lähinnä täydennyksenä silloin, kun harjoittelen määrällisesti eniten. Silloin pyöräily on mukana lähinnä palauttavana harjoitteluna. Tämä toimii mielestäni hyvin.

Tykkäätkö harjoitella yksin? Milloin muiden maajoukkuehiihtäjien mukanaolo antaa lisäpontta?

Sekä että. Mutta harjoittelen paljon yhdessä Emilin kanssa ja sitten maajoukkuekavereiden kanssa leireillä. Kesäkuussa minulla oli amerikkalaiset Kikkan Randall ja Liz Stephen täällä kyläilemässä, silloin harjoittelimme yhdessä. He olivat täällä 15 päivää.

Milloin päätit ryhtyä todelliseksi huippuhiihtäjäksi?

En osaa sanoa ihan tarkkaan, mutta luulen että päätös alkoi itää kun olin 15-16-vuotias. Sen jälkeen olen tullut siitä yhä vakuuttuneemmaksi.

Olit ensimmäistä kertaa olympialaisissa Vancouverissa 2010. Ovatko olympiakisat 2014 sinulle uran suuri tavoite?

Näen sen suurena tavoitteena. Ne ovat jännittävät olympiakisat Venäjällä, ja todellisella innolla haluaisin olla mukana. Toivon että pystyisin olemaan aivan terävimmilläni siellä…

Mikä motivoi sinua?

Minua motivoi kehitys, unelmani ja tavoitteeni sekä myös onnistumiseni. Rakastan kehittyä ja katsoa miten pitkälle pystyn pääsemään. Suuri unelmani on, että onnistun voittamaan kultaa joissain arvokisoissa ennen kuin lopetan, niin että saan kultamitalin ”mukaani uuteen elämääni”.

Esimerkkiviikko Annan kesäharjoittelusta (huom AI = PK, AII = VK, AIII = MK):

Ma
ap Juoksu, 3000 m kisa (100% maksimista) + 3×8 min intervalleja (80-85 %)
ip Rh (v) AI (n. 60-65 %) 2-2.30

Ti
ap Rh (p) 3.00 tasatyöntöä (60-65 %)
ip Juoksu 2.00

Ke
ap Juoksu AII/AIII (80-85%) 1h + ponnistusvoimaa lämmittelyssä
ip Rh (p) AI 2-2.30 AI (60-65%)

To
ap Rh (v) 2.00, jossa 6×8-10s pätkiä+Rh tasatyöntöä maastosta riippumatta (60-65%)*
ip Lepo

Pe
ap Rh (v) AIII 5x11min (80-90 %)
ip Juoksu AI 2.00 Rauhallisesti! (60%)

La
ap Rh (p) tasatyöntöä 2.00 + juoksu 1.00 (60-65%)
ip –

Su
Lepo

———————–

-Heidi Lehikoinen

Show sharing buttons

Tilaa uutiskirjeemme

Luetuimmat

Lisää artikkeleita

  • Urheiluvammat voivat johtua myös psyykkisistä tekijöistä

    Vammat ja loukkaantuminen ovat urheiljan pahin painajainen. Niistä toipuminen voi viedä todella pitkän ajan ja pahimmillaan jopa lopettaa urheilu-uran. Urheiluvammoja voi tulla ylirasituksesta, onnettomuuksista ja myös psyykkisten tekijöiden vaikutuksesta.

    by Teemu Virtanen

    06.10.2024
  • Iltalehti: Riitta-Liisa Roponen treenaa edelleen huimia määriä

    by Maastohiihto.com

    06.10.2024
  • Iivo Niskasen harjoituskausi on ollut yksi parhaista

    by Teemu Virtanen

    05.10.2024
  • Thomas Bing ylivoimainen Lipnolopetissa

    by Teemu Virtanen

    05.10.2024
  • Viisi vinkkiä syksyn rullalenkeille

    by Maastohiihto.com

    05.10.2024