Dalen perää hiihtäjiltä ammattimaisuutta

By Maastohiihto.com • 24.03.2012

dalen181111Laiho introPäävalmentaja käänsi kritiikin kärjen henkilökohtaisiin valmentajiin.

 

 

dalen181111LaihoDalen. Kuva: Laiho/NordicFocusKukaan ei pysty puhumaan mustaa valkoiseksi siitä, että päättymäisillään oleva hiihtokausi oli suomalaisittain heikko. Kuka tai ketkä ottavat siitä vastuun, onkin monitahoisempi juttu.

Päävalmentaja Magnar Dalen kävi lauantaina vastaiskuun häntä kritisoineita valmentajia kohtaan. Dalen peräsi Imatran SM-hiihtojen yhteydessä suomalaisilta ammattimaisempaa otetta ja entistä kovempaa harjoittelua. Kritiikin kärki osui hiihtäjien henkilökohtaisiin valmentajiin, jotka tekevät harjoitusohjelmat.

–Pitää treenata kovempaa ja tehokkaammin. Kun halutaan huipulle, ei ole aikaa paljon muulle kuin treenaamiselle, levolle ja ruokailuille, Dalen sanoi.

–Silloin ei ole aikaa talon rakentamiselle tai perheen perustamiselle, päävalmentaja heitti.

Rakentamis-viittaus osui Aino-Kaisa Saariseen, perheenlisäystä ovat kauden aikana saaneet Lari Lehtonen ja Imatralta synnytykseen kiirehtinyt Sami Jauhojärvi.

Sitä Dalen ei pystynyt selittämään, miksi suomalaisten harjoittelu on jäänyt hänen kuusi vuotta kestäneellä kaudellaan jälkeen kärkihiihtäjien tasosta. Eikö hänen tehtävänsä ole laittaa porukka ruotuun?

Dalen tiesi täsmälleen, että norjalaisnaiset treenaavat keskimäärin 850 tuntia vuodessa. Suomalaisten tuntimäärät ovat hänen mukaansa keskiarvoisesti liian alhaalla, mutta hän ei osannut tai halunnut kertoa Suomen parhaiden harjoitusmääriä. Päävalmentajan voisi kuvitella tietävän ne täsmälleen.

Miksei puhuta suoraan?

Dalen, Maastohiihto ry:n johto ja muutama hiihtäjien henkilökohtainen valmentaja pitivät perjantai-iltana Imatralla palaverin, jossa he miettivät ensi kauden kuvioita. Paikalla oli Dalenin pettymykseksi vain viisi 13:sta kutsun saaneesta valmentajasta.

–Olen ollut koko Imatran SM-kisojen ajan täällä kisa-alueella. Miksei edes nyt tulla puhumaan suoraan minulle, vaan kritisoidaan mieluummin puskista, Dalen ihmetteli.

Esimerkiksi Reijo Jylhä valitsi perjantaina mieluummin valmennettavansa Jauhojärven kyyditsemisen Helsinki-Vantaan lentokentälle kuin palaverin päävalmentajan kanssa. Poissa oli myös Dalenia kritisoinut Saarisen valmentaja Ismo Hämäläinen, joka leireilee estejuoksija Jukka Keskisalon kanssa Arizonassa.

Muuttuuko mikään?

Päävalmentaja Dalen sanoi kestävänsä vaikka kuinka paljon kritiikkiä, mutta hän piti huonona sitä, että lajin riidat puidaan julkisuudessa.

–Kuka silloin haluaa tukea maastohiihtoa muuta kuin säälistä, budjetin kanssa tasapainoileva Dalen sanoi.

Hän sanoi joutuneensa karsimaan puolen miljoonan budjetista 30000 euroa kesken kauden, eikä ensi kauden tavoite 600000 euroa näytä hevillä toteutuvan.

–Meillä ovat MM-kisat tulossa, ja niihin valmistautuminen maksaa. Ottaisin myös mielelläni lääkärin joka leirille, henkisen valmentajan, videokuvaajan, mutta sellaiseen ei ole rahaa.

Maastohiihto ry:n toimitusjohtaja Mika Kulmala uskoi kaikesta huolimatta, että perjantain palaverista sai eväitä tulevaan. Kesän aikana on tarkoitus hioa yhteistä toimintatapaa, jotta kotiharjoittelu ja leirien harjoittelu kulkisivat paremmin käsi kädessä. Tavoitteena on myös petrata tiedon kulkua.
Palaverissa olleiden valmentajien huoli oli se, että jos harjoitusmääriä kovasti nostetaan, miten seurataan urheilijoiden elimistön tilaa, ettei harjoittelu vie ylikuntoon. Systemaattista testausta maajoukkueessa ei ole, koska se raha on mieluummin käytetty leiritykseen.

Urheilijasopimuksen sisältö ratkeaa keväällä

  • Viime syksynä edustushiihtäjien ja Suomen Maastohiihto ry:n välejä hiertänyt kiista urheilijasopimuksesta ratkaistaan keväällä ennen ensi kauden maajoukkuevalintoja.
  • Kiista koski sopimuksen provisiopykälää, joka velvoittaa vuonna 1987 ja sen jälkeen syntyneet maajoukkuehiihtäjät maksamaan palkintorahoista viisi prosenttia Maastohiihdolle. Urheilijat pitivät sopimusta epäreiluna nuoria hiihtäjiä kohtaan.
  • Maastohiihto perusteli provisiopykälää sillä, että 15–20 vuoden kuluttua se tuottaa nuorisourheilulle tuloja. Yhdistyksen talousongelmat eivät pykälällä ratkea, sillä päättyneestä cup-kaudesta Krista Lähteenmäki joutuu tulouttamaan eniten, hänkin alle 1200 euroa.
  • Alun perin sopimuksen allekirjoitti vain neljä 18 maajoukkuehiihtäjästä. Italian-leirin aattoon venyneiden neuvottelujen kariutuminen johti siihen, että osa allekirjoittamatta jättäneistä hiihtäjistä ei päässyt leirille ja osa matkusti sinne omalla kustannuksella.
  • Lopulta sopimus oli pakko allekirjoittaa, jos hiihtäjä halusi kilpailla maailmancupissa tai muissa edustustehtävissä.
  •  

    STT–KAIJA YLINIEMI

    (STT)

    Show sharing buttons

    Tilaa uutiskirjeemme

    Luetuimmat

    Lisää artikkeleita

    • Suomalaiset hiihtolegendat Hakulisesta Niskaseen

      Aikaisemmin Maastohiihto.com julkaisi kaksiosaisen artikkelin, jossa oli koostettuna maamme parhaita maastohiihtäjiä sodan jälkeen. Tämä artikkeli yhdistää molemmat osat muistuttaen meitä suomalaisista suurista hiihtolegendoista.

      by Teemu Virtanen

      27.09.2024
    • Båstad-Mölle rullahiihtokisan ilmoittautuminen on avattu

      by Teemu Virtanen

      27.09.2024
    • Ski Classics esittelee uuden Cubs-kategorian kaudelle XVI

      by Teemu Virtanen

      27.09.2024
    • Ruotsin sensaation Alvar Myhlbackin elämä on pelkkää hiihtoa

      by Teemu Virtanen

      26.09.2024
    • Espanjan ihme – tuntemattomuudesta maailmanmestariksi

      by Teemu Virtanen

      26.09.2024