Lahden MM-hiihdot 1958 Eino Riihelän kuvaamana. Kuva:Hevoskuuri.fiViime viikonloppuna Salpausselän kisoissa vieraillessaan Hevoskuurin toimittaja merkkasi yhden pakollisen rastin ruutuun, joka on aiemmin jostain kumman syystä jäänyt tekemättä. Toimittaja piipahti Lahden Hiihtomuseossa tutustumassa hiihdon syntyyn, hiihtourheilun ja Salpausselän kisojen historiaan ja moneen muuhunkin varsin mielenkiintoiseen esittelyyn.

Mennäänpä ensin hiukan suksen ja hiihdon syntysijoille. Sana ”suksi” on tämän hiihtovälineen yleisnimenä jo kivikautinen, peräisin uralilaisen kieliyhteyden ajalta noin 6000 vuoden takaa. Lisäksi Skandinavian ja Itä-Karjalan kalliopiirroksissa on hiihtäjänkuvia jo noin 4000eKr lähtien. Maasta, etupäässä suosta, löydetään jatkuvasti muinaissuksia. Nämä löydöt ovatkin tärkein lähdeaineisto suksen historian varhaisvaiheiden selvityksessä. Suomessa on tähän mennessä löydetty suosta yli sata suksea, joista runsas kolmasosa on esihistoriallisia. Hiihto ja sukset olivat suomalaisille ennen välttämättömyys. Ruokaa hankittiin metsästämällä ja kalastamalla, eikä metsässä päässyt talvella eteenpäin ilman suksia. Suksilla kuljettiin myös muut matkat. Kulkuyhteyksien parantuessa varsinkin Etelä-Suomessa tarvehiihto väistyi vähitellen.

Muinaissuksi. Kuva: Hevoskuuri.fiTarvehiihto muuttui harrastushiihdoksi. Varsinaisen kilpailutoiminnan alkuna pidetään Tyrnävän kilpahiihtäjäisiä vuonna 1879. Jäätyneellä Oulunjoella vuodesta 1889 pidetyt Oulun jäähiihdot olivat pitkään Suomen merkittävin vuosittainen hiihtotapahtuma. Jääradalta latu johdettiin osittain metsätaipaleelle v. 1902. Aluksi jokainen teki tarvitsemansa sukset itse. Suksesta tuli kasvavan hiihtoinnostuksen myötä 1880-luvulla tuottoisa myyntiartikkeli ja tukkumyyjät kiinnostuivat suksesta kauppatavarana. Osaksi rahapalkinnoista luopumisen, joka oli seurausta olympialiikkeen amatööriyssäännöistä, osaksi ratamuutosten takia hiihtourheilun painopiste siirtyi etelämmäksi. Hiihtokilpailut alkoivat kärsiä osanottajakatoa rahapalkintojen puuttuessa. Uusiksi houkuttimiksi rahapalkintojen sijaan otettiin käyttöön matka-avustukset ja tavarapalkinnot.

Suomessa omaksuttiin vähitellen norjalainen hiihtoperinne, kilpaladut alettiin vetää murtomaille. Tämä asia mullisti myös hiihtovälineet, sillä pitkistä tasamaan suksista jouduttiin siirtymään lyhyempiin murtomaasuksiin ja vaihtamaan nahkaiset mäystimet metallisiin kiintositeisiin. Suomessa kaksi murtomaahiihtokeskusta nousivat ylitse muiden; nimittäin Puijo Kuopiossa ja Salpausselkä Lahdessa. Salpausselän hiihtostadionin historia alkaa vuodesta 1922, jolloin Lahden Hiihtoseura perustettiin. Sopiva maasto, hyvät kulkuyhteydet ja lyhyt matkaetäisyys Helsingistä tekivät Salpausselästä merkittävän hiihtokeskuksen. Ensimmäiset Salpausselän kisat järjestettiin vuonna 1923 ja ne on järjestetty vuosittain muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Suomen hiihtourheilun ensimmäistä kansainvälistä suurjuhlaa vietettiin Lahdessa 1926 Kongressihiihtojen merkeissä. Näihin hiihtoihin ilmoittautui 32 ulkomaista osanottajaa kuudesta eri maasta. Ensimmäiset varsinaiset MM-hiihtojen nimellä järjestetyt arvokilpailut on järjestetty vuodesta 1937 alkaen. Kisat järjestettiin Chamonix’ssa. Lahden ensimmäiset MM-hiihdot järjestettiin heti seuraavana vuonna 1938, joissa oli mukana 160 ulkomaista osanottajaa 13 eri maasta. Suomalaisia osallistujista oli kolmasosa.

Kalevi Hämäläisen kisa-asu ja suksi, MM1958.Kuva:Hevoskuuri.fiMuut Lahdessa järjestetyt MM-hiihdot on järjestetty vuosina 1958, 1978, 1989 ja 2001. Lahti on ollut taas hakemassa uusia kisoja ja seuraava mahdollisuus olisi vuoden 2017 kisojen järjestäminen. Vuoden 1978 kilpailuihin hiihtostadion koki melkoisen muodonmuutoksen ja siitä tehtiin modernein hiihtostadion maailmassa. Tuli kolme hyppyrimäkeä, uudet katsomo- ja huoltorakennukset ja tulospalvelulaitteistot. Vuoden 1989 kilpailuja paikanpäällä seurasi 450 000 kisaturistia ja ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua. Myös kaupallisuus ja sponsorit alkoivat leimata kisoja entistä enemmän. Näihin vuoden 1989 kisoihin ajoittuvat myös Hevoskuurin toimittajan ensimmäiset kokemukset MM-hiihdoista paikanpäältä. Innokkaan hiihtäjänalun oli otettava omaa lomaa koulusta päästäkseen katsomaan kisoja, mm. legendaarista miesten viestihiihtoa. Samoin toimittaja otti erinomaisia kuvia miesten 50 km:n hiihdosta kameralla, jossa ei ollut sisällä filmirullaa. Vuoden 2001 MM-hiihdoissa muut kuin urheilulliset tapahtumat varastivat pääroolin ja itse kisat jäivät sen varjoon ja tunnelma latistui väkisinkin, mutta siitä asiasta ei tässä yhteydessä kannata enää enempää tarinoida.

Tarinoitavaa hiihdon historiasta riittäisi vaikka kuinka paljon ja moniksi romaaneiksi asti. Tämä riittäköön ydinkohtien rautaisannokseksi. Asiasta kiinnostuneiden kannattaa tutustua lähikirjaston tarjontaan ja vaikka poiketa Hiihtomuseossa Lahdessa käydessään.

-Tero Viljanen

Lahden Hiihtomuseo: linkki >>

Lähteet ja kirjallisuutta:

”Selän henkeä ja hohtavia hankia.” Hiihtomuseon näyttelymateriaalit.

”Latua!”. Hiihtomuseon julkaisuja n:o 1. 1989.

”Salpausselän kisat: suomalainen kansanjuhla.” Heinonen, Jouko. 2005.