B-maajoukkueleireili elokuussa Ylläksellä. Kuva: Hevoskuuri.fiHevoskuuri seuraa tiiviisti myös sitä, mitä tapahtuu Suomen maastohiihdossa terävimmän kärjen takana. B-maajoukkue kotiutui keskiviikkona 10 päivän Ramsaun leiriltä, joten oli sopiva hetki soitella B-maajoukkueen valmentajalle Ilkka Jarvalle ja kysellä kuulumiset.

Ilkka Jarva on toistaiseksi ollut varsin tyytyväinen suojattiensa otteisiin harjoituskaudella ja kaikki on sujunut suunnitelmien mukaan. Ramsaun leirillä oli hiukan heikko lumitilanne, mutta sekin leiri saatiin vedettyä hyvin läpi.

Hei Ilkka! Miten B-maajoukkueen kesä ja leiritys ovat sujuneet? Entä miten tuo juuri päättynyt Ramsaun leiri meni?

– Hei, ja kiitos kysymästä! Kaikki on sujunut suunnitelmien mukaan ja tilanne näyttää hyvältä. Ollaan selvitty hyvin ilman isompia vaivoja ja vammoja ja melkein kaikki ovat pystyneet osallistumaan kaikille leireille. Eli oikean ryhmän kokoisia leirejä ollaan pystytty pitämään. Vähän tuo Ramsaun leiri etukäteen mietitytti heikon lumitilanteen takia. Se meni loppujen lopuksi hyvin eli kaikkina yhdeksänä päivänä pystyttiin hiihtämään suunnitelmien mukaan. Vähän oli latu jäinen ja kivinen ja rikkoi suksia ja lisäksi latuprofiili oli vähän helppo. Mutta iltapäivällä pystyimme tekemään sitäkin parempia treenejä. Aurinko paistoi koko ajan ja oli lämmintä ja pilviä ei oikeastaan näkynyt lainkaan. Auringossa Alpeilla on oikein hyvä olla ja samalla mieli lepäsi ja saatiin ladattua akkuja myös henkisellä puolella.

Millaista ohjelmaa B-maajoukkueella on vuoden aikana ja miten se eroaa A-maajoukkueen toiminnasta? Ja oletko tyytyväinen B-maajoukkueen toimintaedellytyksiin ja resursseihin?

– Vuoden aikaan tulee neljä Vuokatin leiriä, sitten on ollut Ylläksen ja Kolin leiriä. Ja nyt olimme siis Ramsaussa kymmenen päivän leirillä. Nyt lokakuussa emme lähde A-maajoukkueen mukaan Val Senalesiin, vaan pysymme kotimaassa ja Vuokatissa viikolla 42. Sitten marraskuun alussa on reilun viikon leiri Oloksella yhdessä A-maajoukkueen kanssa päättyen Oloksen Ensilumen hiihtoihin. Kaiken kaikkiaan kyllä B-maajoukkueen toimintaan voi olla tyytyväinen ja resursseja on riittävästi. A-maajoukkueeseen verrattuna olemme enemmän kotimaassa. Se tehdään niin hyvin kuin mahdollista, mitä kotimaassa pystytään tekemään. Esimerkiksi Ramsaussa meillä oli suksihuoltaja ja hieroja-fysioterapeutti mukana, niin ei ole valittamista.

Entä näkyykö se B-maajoukkueen leiriohjelmissa A-maajoukkueeseen verrattuna, että B-maajoukkueessa on enemmän nuoria nousevia kykyjä, kun taas A-maajoukkueessa on kokeneempia ja jo maailman huipulla olevia hiihtäjiä?

– Ei niissä leiriohjelmissa varsinaisesti hirveitä eroja ole. Ehkä pikemminkin siinä, että kuinka harjoitukset pystytään vetämään läpi. Valmentajan on lähdettävä siitä, että on urheilijan vastuulla vastata siitä, kuinka paljon pystyy vetämään yksittäisessä harjoituksessa. Ja kyllähän B-maajoukkueen hiihtäjistä esimerkiksi Kari Variksella ja Mikko Koutaniemellä on niin paljon harjoitusta takana, että he kestävät treeniä siinä missä A-maajoukkueen kaveritkin. Eli ei ohjelmissa näkyviä suuria eroja ole, toteutuksessa voi vielä tosiaan hiukan olla, mutta päämääränä on se, että se mikä tehdään, niin tehdään se mahdollisimman hyvin. Tosin nyt tuonne Val Senalesiin emme lähde, sillä siellä ollaan vielä korkeammalla ja se on vielä pykälää kovempi leiri rasitukseltaan.

Millaista on ollut toimia sinun urheilijoidesi kanssa ja oletko ollut tyytyväinen näkemääsi?

– Homma on toiminut jopa odotuksia paremmin. Ryhmä toimii todella hyvin ryhmänä ja heitä on ollut helppo valmentaa. Joukkueen kunto on hyvä ja toiminta ollut itseään eteenpäin vievää ja hyvän näköistä tekemistä on ollut. Hommassa ollaan hyvällä asenteella mukana, joten mikäs minun on valmentaessa. Kyllä me joukkueena ollaan valmiina siihen, että A-maajoukkueen hiihtäjillä tulee hiki ensi talvena.

Millaisin tavoittein B-maajoukkue lähtee ensi talveen? Entä kuka B-maajoukkueesta tekee läpimurron ensi talvena?

– Kyllä niitä maajoukkue-edustuksia lähdetään hakemaan ja mahdollisimman paljon maailmancup-pisteitä. Ensi talvena voi olla hiukan vaikeampaa päästä edustamaan maailmancuppiin, koska A-maajoukkueen koko on isompi. Aiemmin se oli pienempi, niin B-maajoukkueesta oli helpompi päästä. Mutta uskon kyllä, että niitä startteja tulee ja kotimaan osakilpailuihinhan pääsee ainakin osallistumaan. Taitaa tilanne olla se, että joukkueella ei tähän mennessä ole vielä yhtään maailmancup-pistettä ja Jussi Simula taitaa olla ainoa, joka on päässyt Skandinavian cupissa palkintopallille eli kyllä niitä pisteitä lähdetään ensi talvena tosissaan tavoittelemaan. Ari Luusua oli jo tosi lähellä pisteitä. En lähde nimeämään ketään läpimurron tekijää jotten luo paineita urheilijoiden suuntaan. Mutta sen verran hyvän näköistä toimintaa on, että eiköhän tulostakin synny.

Kiitokset haastattelusta! Mielenkiinnolla seuraamme myös B-maajoukkueen urheilijoiden kehitystä ja edesottamuksia ensi talvena!

– Tero Viljanen