Keuruulla osataan järjestää SM-hiihtoja
SM-hiihtojen järjestäminen on tänä päivänä sen verran iso urakka, ettei monella paikkakunnalla niiden järjestäminen ole enää mahdollista. Keuruulla kisojen järjestäminen kuitenkin onnistuu ja Keurusselän liikuntapuisto on ollut tuttu hiihtokilpailujen SM-näyttämö viime vuosina.
SM-hiihtojen järjestäminen on tänä päivänä sen verran iso urakka, ettei monella paikkakunnalla niiden järjestäminen ole enää mahdollista. Keuruulla kisojen järjestäminen kuitenkin onnistuu ja Keurusselän liikuntapuisto on ollut tuttu hiihtokilpailujen SM-näyttämö viime vuosina.
SM-kisojen vaatimukset mm. ratojen, televisioinnin ja majoitusten suhteen ovat kasvaneet sen verran suuriksi tänä päivänä, ettei SM-hiihtojen järjestämiselle ole tunkua. Myös taloudelliset seikat ja valtava työmäärä saattavat pelottaa muutamia kisojen järjestämistä harkitsevia seuroja.
Keuruulla SM-kisojen järjestäminen ei kuitenkaan pelota. Keurusselän liikuntapuiston kisa-alueesta on kehitetty varsin toimiva hiihtostadion ja nyt siellä on mahdollista järjestää minkä tason hiihtokilpailuja tahansa, MM-kisoja lukuun ottamatta.
Kisajärjestelyt ei mene rutiinilla
Hevoskuuri kyseli Keuruun SM-hiihtojen kilpailunjohtajan Veikko Ahosen näkemyksiä SM-kisojen järjestämisestä.
– Nämä ovat nyt kolmannet SM-kilpailut viiden vuoden sisällä Keuruulla. Mutta kilpailujen järjestäminen ei todellakaan mene rutiinilla, vaan aina on skarpattava. Ja ihan perustyöhön menee suurin työmäärä, kertoo SM-hiihtojen kilpailunjohtaja Veikko Ahonen ja jatkaa.
– Meitä kuuluu 6–7 henkilöä ydinryhmään. Minulla tämä on ympärivuotista puuhaa muun seuratyön ohella. Näissä kisajärjestelyissä minulla on todella hyviä apulaisia. Eikä suurtapahtumien järjestämiseen ole ongelmia löytää talkoolaisia, enemmän se on noiden pikkutapahtumien järjestämisen kanssa, kuten iltahiihtojen. Niihin ei aina viitsi vaivata samoja ihmisiä, kertoo Ahonen.
Kuinka paljon talkoolaisia SM-kisojen järjestämiseen tarvitaan?
– Varsinaisiin kisajärjestelyihin tarvitaan noin 260-270 henkilöä ja sitten kun siihen lyödään TV-porukka ja muut vastaavat, niin kyllä se kokonaismäärä nousee sinne 350 talkoolaisen tuntumaan, Ahonen laskeskelee tarvittavaa talkoolaisten määrää.
Vahva yhteistyö ja alueen tuki vahvuuksina
Veikko Ahonen kertoo, että Keuruun seudulla on ymmärretty SM-kisojen merkitys seutukunnalle ja siksi kisojen järjestämiselle on laaja tuki alueella ja yhteistyö toimii.
– Meillä on yleinen hyvä henki ja tuki kisojen järjestämiselle. Kilpailijoilta olemme saaneet hyvää palautetta ja he ovat tyytyväisiä. Samoin yhteistyö liiton kanssa toimii hyvin. Lisäksi meillä on koko maakunnan tuki takanamme. Ja samoin Keuruun kaupungin tuki on ollut aivan ratkaisevassa roolissa. Myös varuskunta on ollut kiitettävästi mukana kisajärjestelyissä, luettelee Ahonen yhteistyötahoja ja korostaa yhteistyön merkitystä.
– Olemme pyrkineet myös välttämään turhaa byrokratiaa ja tekemään asioita mahdollisimman joustavasti. Ja tässä olemme mielestämme onnistuneet hyvin. Lisäksi Keuruun vahvuuksiin kuuluu tämä loistava stadionalue. Kisaladut ovat riittävän vaativat ja ne ovat saaneet kiitosta. Samoin hyvänä puolena on se, että voimme varioida latuja monien eri vaihtoehtojen mukaan, siihen tämä stadion ja maastot antavat erinomaiset mahdollisuudet, päättää Keuruun kisajärjestelyiden tulisielu ja todellinen maastohiihdon ystävä Veikko Ahonen.
– Tero Viljanen