Matti Haavisto. Kuva: Hevoskuuri.fiKrista Lähteenmäen loistavat esitykset tämän talven lumilla ovat yllättäneet monet hiihdon ystävät. Hevoskuuri.fi halusi selvittää, että minkälainen mies seisoo Kristan valmennuksen ja näiden erinomaisten tulosten takana. Tapasimme Matti Haaviston Vöyrin SM-hiihdoissa ja istuuduimme hetkeksi juttelemaan Kristan harjoittelusta. Annetaan Matin kertoa tarkemmin, mitä Kristan harjoittelu pitää sisällään.

Kerro ensin itsestäsi, kuka on Matti Haavisto?

 Matti: Ammatiltani olen poliisi, mutta olen virkavapaalla ylikonstaapelin virasta Pirkanmaan poliisilaitokselta. Toimin kaudet 2010–2011 sekä 2011–2012 yhdistetyn huoltopäällikkönä. Huoltopäällikön pestin ohella olen myös ollut mukana yhdistetyn hiihtovalmennuksessa lähinnä syksyn leireillä sekä kilpailumatkoilla.

Miten sinä koet Kristan tämän talven huikean kehityksen? Onko menestys ollut yllätys myös sinulle?

Matti: Kristan menestys on ollut yllätys, ja suunnitelmat ja tavoitteet ovat ylittyneet. Viime vuonna päästiin juuri maailman cupissa pisteille, joten tälle kaudelle asetettiin tavoitteet 20 parhaan joukkoon. Suurin selitys näin hyvälle menestykselle on se, että Krista on pysynyt suhteellisen terveenä koko harjoituskauden eli kesän ja syksyn. Edellinen kausi oli niin kovin rikkonainen ja meni sairastelujen vuoksi heikommin. Mykoplasmabakteeri vaivasi lähes puoli vuotta siten, että tehoharjoituksia Krista ei pystynyt tekemään kesäkuusta marraskuuhun käytännössä lainkaan. Tämä vaikutti luonnollisesti viime kauden tuloksiin.

Mitkä ovat Kristan harjoittelun kulmakivet?

Matti: Kristalle on ominaista tosi hyvä luontainen perusvoimataso sekä tosi hyvä aerobinen taso. Hänen harjoitusvauhtinsa saattaa näyttää melko kovalta, vaikka liikutaan vielä alle aerobisen kynnyksen olevaa vauhtia. Tämä edesauttaa myös sitä, että hän pystyy hiihtämään teknisesti hyvällä tekniikalla myös pk-lenkkejä. Lenkit eivät mene kävelyksi ylämäissä.

Rytmitys on Kristalla ilmeisesti tärkeässä roolissa?

Matti: Rytmitys on Kristan harjoittelussa tärkeää. Me käytämme perinteistä viikkorytmitystä. Yleensä viikkorytmityksen ideana on se, että yleensä on kaksi viikkoa kehittävää harjoittelua, jonka jälkeen tulee palauttava viikko, ja sitten taas kaksi viikkoa kehittävää harjoittelua. Harjoittelujaksot on jaettu määrä-, voima-, teho-, ja helppo/palauttavaan viikkoon. Esimerkiksi neljän viikon määräjakso on seuraavanlainen: alkuun kaksi viikkoa määrää, jota seuraa helppo viikko, ja päälle vielä yksi viikko määrää. Vastaavasti voimajakso menisi: kaksi viikkoa voimaa, yksi helppo viikko ja päälle vielä yksi viikko voimaa. Tästä vastaavasti jatkuisi esimerkiksi tehojakso seuraavasti: yksi tehoviikko, yksi palauttava viikko ja kaksi tehoviikkoa jne. Aika paljon joutuu kuitenkin tekemään muutoksia suunnitelmiin.

Krista Lähteenmäki. Kuva: Hevoskuuri.fiMaajoukkueleiritys vaikuttaa myös rytmitykseen. Harjoitusohjelma laaditaankin maajoukkueen leirityksen rungon mukaan. Kotoharjoittelujaksoilla pitää muistaa huolehtia riittävästä palautumisesta leirien jälkeen, sen verran kovia leiritykset ovat. Kotonaoloajat leirien välissä meneekin usein pääasiassa palautuessa. Leireillä saa toki oman ohjelman mukaan treenata. Ja Krista osaa onneksi treenata järkevästi oman systeemin mukaan muista häiriintymättä. Esimerkiksi harjoituskaudella monet menee paljon kovempaa, mutta Krista ei tästä välitä. Maajoukkueleireillä Krista on saanut paljon arvokasta oppia kokeneemmilta urheilijoilta kuten vielä viime vuonna Virpiltä, ja edelleen Aikulta, Ritulta ja kumppaneilta.

Huomionarvoista on, että Kristalla on aina viikossa 1–2 lepopäivää, jopa kovillakin viikoilla. Helpolla viikolla saattaa olla jopa kolmekin lepopäivää. Rytmitys onkin Kristan harjoittelussa korostuneessa roolissa ja se, että uskaltaa oikeasti palautua kovista harjoituksista. Kova määräviikko voi olla jopa 25 tuntia, helppo viikko vain 7-8 tuntia. Vaihtelu on siis varsin suurta. Palauttavalla viikolla Krista uskaltaa oikeasti huilata. Tätä eivät monet urheilijat ole oivaltaneet. Sitä vaan kovan motivaation piiskaamana nostetaan kuormitusta väsyneenäkin ja lepopäiviä pidetään pahimpana peikkona ja laiskuuden merkkinä.

Kuinka paljon ehdit pitää yhteyttä Kristaan ja kuinka se tapahtuu. Entä kuinka paljon ehdit mukaan harjoituksiin paikan päälle seuraamaan?

Matti: Yhteyttä pidämme harjoituskaudella 3–4 kertaa viikossa puhelimitse, kisakaudella lähes päivittäin. Harjoituksia pystyn seuraamaan säännöllisen epäsäännöllisesti. Kesällä ja syksyllä enemmän. Jonkin verran (muutaman kerran kesän ja syksyn aikana) olemme järjestäneet omia leirejä, jolloin tietenkin yhteistyö on tiiviimpää. Jos ilmenee jotain ongelmia, niin silloin tietenkin yhteistyö on tiiviimpää.

Entä miten näet voimaharjoittelun hiihdossa verrattuna muihin kestävyyslajeihin ja kuinka paljon Kristalla on voimaharjoittelua ohjelmassa?

Matti: Hiihdossa lajivoiman osuus korostuu enemmän kuin muissa lajeissa. Talvella se on pääosin suksilla tapahtuvaa, Kristan kohdalla sauvoitta luistelua ja tasatyöntöä. Kuntosalillakin käydään talvella yleensä kerran viikossa. Kuntosalilla on jonkun verran myös maksimivoimaa sekä hermotusta kehittäviä liikkeitä. Kristan luontaisen hyvästä voimatasosta kertoo hyvin se, että hänellä menee leuanvedossa 25 leukaa ilman erityistä harjoittelua.

Minkälaisin odotuksin ja tavoittein Krista lähtee Oslon MM-laduille? Mitä suomalaisilla penkkiurheilijoilla on lupa odottaa hänen osaltaan Holmenkollenin laduilta? Ja mikä on suosikkimatka kisoissa?

Matti: Sijoitukset noin kymmenen paikkeilla ovat realistisia, siitä ylöspäin sijoitukset ovat pelkkää plussaa. Kyllä muutkin menee siellä tosi kovaa. Kristan omasta mielestä mieluisin matka on ehkä 10km perinteisellä. Minun mielestä Kristan parhaimmat sijoitusmahdollisuudet voivat kuitenkin olla yhdistelmähiihdossa. Vaikkei Krista tästä matkasta oikein tykkää, niin kuin ei moni muukaan hiihtäjä, mm. kompromissimonojen takia.

Monen muun valmentajan ja hiihtäjän tapaan Matti on väliaikalähtöjen kannattaja ja on harmissaan niiden vähyydestä arvokisoissa. Päättäjät eivät vain oikein tahdo kuunnella urheilijoita tässä asiassa. Nykytekniikan valossa selitykset yleisön ja television palvelemisesta kuulostavat kuitenkin huonolta tekosyyltä. Väliaikalähdöstä saa aivan varmasti hiihtoviihdettä parhaimmillaan.

Entä mitä mieltä sinä olet suomalaisen hiihdon nykytilasta ja tulevaisuudesta?

Näen tilanteen positiivisena, varsinkin nyt kun on jo toinen luminen talvi Etelä-Suomea myöten. Tuntuu siltä, että maastohiihdon suosio on noussut huimasti kuntoilijoiden keskuudessa. Kun saadaan riittävästi massoja liikkeelle, niin joukosta nousee aina niitä tulevia Marja-Liisoja, Virpejä sekä Juha Mietoja.

Jäämme mielenkiinnolla seuraamaan Kristan edesottamuksia Holmenkollenin laduilla sekä tulevaisuuden arvokisoissa. Kristan valmennus vaikuttaa ainakin olevan vahvoissa käsissä.

– Tero Viljanen