Krista Lähteenmäki lähdössä luottavaisin mielin ensi kauteen. Kuva: Hevoskuuri.fiVarteenotettavien urheilumedioiden tapaan myös Hevoskuuri oli paikalla Krista Lähteenmäen tiedotustilaisuudessa Espoon Leppävaarassa. Seuraavassa jutussa jätämme hiihtäjien rahakiistat paitsioon ja keskitymme kertomaan Kristan kuulumisista uuden kauden kynnyksellä. Myös Kristan valmentaja Matti Haavisto valottaa Kristan harjoittelua ja heidän välistä valmennussuhdetta.

Tiedotustilaisuus alkoi Leppävaaran urheilupuistossa, jossa oli ohjelmassa pienimuotoinen koordinaatio- ja loikkaharjoitus. Normaalisti tämän tyyppinen harjoitus on Kristan ohjelmassa kesällä parisen kertaa viikossa, yleensä jonkun muun harjoituksen yhteydessä. Ja hyvässä kunnossa Kristan kimmoisuus näyttäisi olevan. Tasaloikissa oli ohjelmassa haastekilpailu valmentaja Matti Haaviston kanssa. Viisi tasaloikkaa peräjälkeen, paras tulos noin 13 metriä Hevoskuurin erittäin epävirallisen mitta-asteikon mukaan, ja tuloksena selvä haastekilpailun voitto noin metrin erolla Mattiin.

Matti Haavisto seurasi silmä tarkkana Krista Lähteenmäen koordinaatioharjoitusta. Kuva: Hevoskuuri.fiMennäänpä seuraavaksi kuulemaan niitä Kristan kuulumisia. Kerro näin alkuun hiukan tämän hetken tunnelmiasi.

– Tuntuma on tällä hetkellä hyvä, hyvin on harjoituskausi sujunut. Neljän päivän sairastelu ei näin harjoituskaudella haittaa mitään koko kautta ajatellen. Tänä kesänä on tullut määrällisesti enemmän harjoittelua, jotta jaksaisin koko pitkän kauden loppuun asti.

Viime kesänä Krista Lähteenmäki ei pystynyt harjoittelemaan yhtä paljon ja talvi menikin sitten maailmancupia kiertäessä, niin loppukaudesta Oslon MM-kisojen jälkeen Krista oli aivan puhki. Ja tämä näkyi valmentaja Matti Haaviston mukaan vielä touko-kesäkuussakin uutta harjoituskautta aloittaessa. Nyt tämä tilanne pyritään tältä osin korjaamaan.

Entä millaisin ajatuksin lähdet tulevaan talveen viime talven läpimurtokauden jälkeen?

– Toisaalta nyt on helpompi lähteä tähän kauteen, enkä suostu ottamaan paineita ensi talven suhteen. Kaikki on tehty hyvin, mutta toisten tekemiseen ei voi vaikuttaa eikä tiedä missä kunnossa muut naiset ovat. Katsotaan sitten talvella missä mennään. Pidetään jalat maassa menestysodotusten suhteen. Tiedän, että kaikille tulee niitä jaksoja jolloin kehitys pysähtyy ja tulee takapakkia jossain vaiheessa, minulla näin ei ole vielä käynyt ja tämä täytyy tiedostaa. Mutta kyllä sitä toivoo, että taas oltaisiin menty pieni askel eteenpäin.

Mitkä ovat sinun tavoitteesi ensi kaudella ja millainen on lähiviikkojen ohjelmasi?

– Ensi talven päätavoite tulee olemaan Tour de Ski, ei siis mikään yksittäinen viikonloppu. Olin Tourilla viime talvena ensimmäistä kertaa, ja nyt on helpompi lähteä kun tietää mitä odotettavissa, tosin yksi uusi kisa tuo oman lisämausteensa. Toisaalta myös tietää kuinka pahalta se loppunousu tuntuu. Ensi talven maailmancupista Düsseldorfin sprintit jää varmaan väliin, samoin Milanon sprintti Tourin jälkeen. Lähiohjelmassa Suomen Cupin avaus Vuokatissa, sitten Etelä-Suomessa käynti ja 6.marraskuuta Olokselle ja 12.–13.11. Oloksen tarkkailukilpailut.

Miten valmentaja Matti Haavisto näkee Kristan tämän hetken tilanteen harjoittelun ja ensi kauden odotuksien suhteen?

– Matti: Henkisellä puolella on taas tullut yksi vuosi lisää ja Krista on henkisesti paljon vahvempi kuin mitä viime talvena. Fyysisellä puolella rytmitystä on tehty eri lailla. Viime talvella harjoittelu jäi olemattomaksi kauden keskellä, nyt määrää on tullut lisää kesällä ja syksyllä ennen kauden alkua. Vakiinnuttaa paikka TOP 10 kärkeen ja kokonaiskupissa 10 joukossa olisi todella hyvä sijoitus Kristalle ensi talvena.

Millaisista määristä Kristan kohdalla puhutaan? Ja mitä Kristan harjoittelu pitää sisällään?

– Kokonaismäärässä on noin 8–10 % nousu, ja painotus ja rytmitys tulee siis olemaan hiukan erilailla. Toiveessa olisi päästä 650–700 tuntiin huhtikuun loppuun mennessä. Tehotreenien osuus on noin 5–8 % kokonaismäärästä. Korkeanpaikan leirejä on ohjelmassa ja niihin sopeutuminen on yksilöllistä. Kristalle ne ovat yleensä sopineet ja mitä enemmän siellä on, niin sitä paremmin elimistö sopeutuu. Tavallaan tässä valmistaudutaan jo Sotshin kisoihin. Siellä pitää olla kuitenkin hereillä ja tarkkana. Kristalla on kesäisin ihan perusharjoittelua, kuten rullahiihtoa, juoksua, pyöräilyä ja voimaa ja lajinomaisuus kasvaa syksyä kohti mentäessä. Muista hiihtäjistä ehkä poiketen Krista tekee paljon tehotreenejä myös juosten. Tänä kesänä hän osti maantiepyörän, jolla tullut lähinnä huoltavia harjoituksia.

Kristan ja Matin välisestä valmennussuhteesta

Kristan ja Matin valmennussuhde näyttää varsin tasapainoiselta ulkopuolisen silmin. Kyselläänpä hiukan, kuinka he itse kokevat valmennussuhteensa. Seuraavassa ensin Matin mietteitä Kristan valmentamisesta.

– Matti: Valmennussuhde alkoi 2003 kun seuran puheenjohtaja Mäkelän Kalle kertoi, että nuori hiihtäjätyttö tarvitsisi hiukan valmennusapua. Yhteistyö on tästä tiivistynyt koko ajan, alkuun ei varsinaisia päiväohjelmia ollut, vaan seurasin 2-3 harjoituksen tekemistä viikossa. Kehitys on ollut hyvää koko ajan ja Krista oli tottunut liikkumaan luonnostaan kotonaan, joten oli helppo lähteä rakentamaan harjoittelua.

– Tänä päivänä teen edelleen päivittäistä ohjelmaa, ja myös maajoukkueleireillä mennään oman suunnitelman mukaan, toki tähän tulee aina muutoksia. Useamman kerran viikossa soitellaan ja yhteyttä pidetään säännöllisesti. Kun Krista on Ikaalisissa, niin silloin käyn silloin tällöin myös paikan päällä katsomassa harjoittelun sujumista. Sen verran hyvin jo tunnemme, että puhelimessa jo äänestä kuulen, että jos on jotain ongelmia ja silloin Krista myös yleensä ottaa yhteyttä.

– Myös talvella yritetään kilpailujen välissä harjoitella parhaamme mukaan ja teen silloinkin päiväohjelmaa. Silloin täytyy kuitenkin harjoitella tuntemusten ja fiilisten mukaan. Krista on kehittynyt omien tuntemustensa tarkkailussa ja analysoimisessa ja osaa jo aika hyvin kertoa, missä mennään.

Millainen urheilija ja valmennettava Krista on?

– Krista on päämäärätietoinen huippu-urheilija. Oman kehon aistiminen on parantunut koko ajan. Ja hän osaa antaa myös palautetta silloin, jos joku asia ei toimi. Kristan vahvuuksia on hyvä perusvoimataso sekä hyvä henkinen puoli kilpailutilanteissa, hän pystyy usein kilpailussa petraamaan suoritustaan ja saamaan itsestään irti enemmän.

Krista Lähteenmäen loikissa on voimaa takana. Kuva: Hevoskuuri.fiMilloin uskot Kristan olevan valmis taistelemaan henkilökohtaisista arvokisamitaleista?

–Val di Fiemme ja Sotshin kisat voisivat olla ne, jolloin henkilökohtaista mitalia voisi jo realistisesti tavoitella. Kaikkien tekijöiden pitää olla kuitenkin kohillaan, jotta mitalin saavuttaminen olisi mahdollista; valmennuksen, suksikaluston, henkisen puolen jne. Yksittäiset tekijät eivät mitalisteja ratkaise, vaan kokonaisuus ja palikoiden on vielä osuttava kohilleen samana päivänä.

Miten Krista sinä koet teidän valmennussuhteen sujuneen ja millainen valmentaja Matti on?

– Krista: Hyvin on valmennussuhde sujunut ja hyvin olemme oppineet tuntemaan vuosien saatossa toisemme. Ja minä olen oppinut paremmin antamaan palautetta ja analysoimaan tarkemmin tuntemuksiani. Matti on minulle hyvä valmentaja, hän on rauhallinen ja sanoo asiat suoraan ja on myös valmis kertomaan miksi tehdään ja miten tehdään harjoitusta. Ja minä osaan nyt myös näitä kysyä häneltä. Tosi usein soittelemme ja Matti on todella tärkeä tukihenkilö minulle.

Mennäänpä sitten vielä sinun omaan hiihtäjän uraasi ja tulevaisuuden tavoitteisiisi. Monen kokeneen huippunaisen lopetettua kärjessä on tilaa myös uusille hiihtäjille, kenen uskot olevan siellä kärjessä?

– Toivottavasti suomalaisten! Mutta kyllä ne aika pitkälle samat naiset ovat kärjessä, jotka jatkavat. Suomalaiset, norjalaiset ja ruotsalaiset, esim. Norjassa on Björgenin ja Johaugin takana muitakin kovia nuoria hiihtäjiä nousemassa . Mutta eihän sitä koskaan tiedä, jos joku tekee läpimurron ensi kaudella.

Jos Val Senalesin leiri toteutuu, niin mitkä ovat tärkeitä asioita, joita pitää ottaa huomioon? Riski sairastumiselle tai sille, että innostuu kovassa kunnossa olevana harjoittelemaan liian kovaa, on kuitenkin olemassa. Entä mitä Lapin lumileirien ohjelmaan kuuluu?

– Kuivat vaatteet täytyy vaihtaa heti päälle, myös kuivat sukat. Ei riitä että vaihtaa vain monot lenkkareihin. Ne ovat monia pieniä asioita. Matkustuspäivät ovat usein ongelma, käsidesi kulkee mukana, mutta eihän sille mitään mahda, jos lentokoneessa joku on vieressä sairaana ja levittää tautia. Minulle hiljaa hiihtäminen ei ole ongelma ja yleensä muut hiihtävätkin leireillä paljon kovempaa ja suunnilleen itseä ympäri. Mutta minä haluankin olla kunnossa talvella, joten tilanne ei haittaa. Toki sitä hiukan seuraa, miten muut hiihtävät, mutta se oma tekeminen on tärkeintä. Val Senalesin leirillä on myös se hyvä puoli, kun muiden maidenkin hiihtäjiä on mukana, niin tulee kaverisuhteita perustettua ja juteltua muiden hiihtäjien kanssa. Lapissa on sitten pitkälti lumituntuman hakua ja suksien testausta. Mutta kyllä minä sielläkin edelleen pitkiä hiihtolenkkejä teen. Minulle ei ole ongelma tehdä 3–5 tunnin pitkiä lenkkejä vaikka kisakaudellakin.

Millaisia tavoitteita olet asettanut itsellesi hiihtäjän urallasi?

– Kyllähän se jokaisen hiihtäjälapsen unelma on saada olympiamitali. Se on minulla haaveena. Toisaalta haluan myös kehittyä hiihtäjänä paremmaksi, myös se tuo tyydytyksen tunteen.

Unelma-ammatissa

Mikä hiihdossa sinua viehättää ja onko huippu-urheilussa välillä mukana oleva ”raadollisuus” ikävine puolineen haitannut sinua?

– Kyllä se tärkein asia on rakkaus lajia ja hiihtoa kohtaan. Lenkillä ja hiihtäessä tulee vaan niin hyvä olo. Ja minulla on paketti pysynyt hyvin kasassa ja rakkaus lajia kohtaan on ilman säröilyä säilynyt. Voin sanoa, että olen unelma-ammatissani ja nautin joka päivästä todella paljon. Harva 20-vuotias voi sanoa, että on heti unelma-ammatissaan. Minä olen siitä onnekas, että voin näin sanoa olevan. Ja haluan olla tässä unelma-ammatissani mahdollisimman monta vuotta.

Mitä luulet, että mitkä ovat ne tekijät, jotka erottavat mitalihiihtäjät muista hiihtäjistä? Entä onko sinusta tuon askeleen ottajaksi ja nousijaksi henkilökohtaiseksi arvokisamitalistiksi?

– Ensinnäkin tarvitaan pitkäjänteistä työtä. Mutta toisaalta jokainen osaa kyllä harjoitella ja kaikki ovat samalla viivalla. Eli se on lopulta päästä kiinni ja henkisestä puolesta, että kuka pystyy juuri sillä oikealla hetkellä tekemään sen maksimaalisen suorituksen. Uskon, että itsestäni on nousemaan arvokisamitalistiksi. Henkinen puoli on vahvuuksiani ja pystyn kisoissa tekemään parhaani ja välillä venymäänkin.

Loppuun vielä, mikä on sinun lempiharjoituksesi? Entä milloin harjoittelu ei maistu sinulle?

– Hiihtäjälle ehkä hiukan poiketen, voimaharjoittelu salilla on suosikkipuuhaani. Olen vahva salilla ja on mukavaa nostella isoja painoja. Vastaavasti väsyneenä voi harjoittelu tuntua puurolta, mutta silloin on vaan levättävä ja kerättävä voimia, niin taas lenkki maistuu.

Hevoskuuri kiittää Kristaa ja Mattia haastattelusta ja seuraa sitä, kuinka Krista pärjää unelma-ammatissaan.

– Tero Viljanen