Lukas Bauer on kärsinyt hiihtouransa aikana useista eri vammoista, viimeisimpänä reisivamma. Vammoista huolimatta hän haluaa edelleen hiihtää maailman huipulla.

Viime viikonlopusta lähtien Tshekin hiihtotähti Lukas Bauer on jälleen kyennyt rullahiihtämään, maastopyöräilemään ja vähän juoksemaankin viimeisimmän reisivamman jäljeltä. Maanantain lääkärintarkastus näytti vihreää valoa täysipainoiselle harjoittelulle. Sitkeä tshekkihiihtäjä jaksaakin edelleen tavoitella maailmanhuippua lukuisista loukkaantumisista huolimatta. Baueria haastatteli tshekkiläisen maastohiihtosivuston www.czech-ski.com:n Tomas Nohelj.

– Yksi asia on varmaa, tällä sulanmaan harjoittelukaudella en tule juoksemaan enää kovin paljon. Vaikka kaikki olisikin ok, niin en tule ottamaan riskejä, Tshekin paras mieshiihtäjä Lukas Bauer kertoo.

Miten tuo reisivamma ilmeni?

– No, se on tyypillistä minua. Heti kun kantaluun murtuma oli parantunut kesän lopulla, sain reisivamman. Lääkärit löysivät, että osa lihasta oli repeytynyt. Kuukauden ajan en pystynyt juoksemaan tai pyöräilemään. Sen sijaan vietin tunteja kuntosalilla.

Sinä olet tainnut tottua tällaisiin taukoihin, vai kuinka?

– Ainuttakaan kesää ei ole mennyt ilman loukkaantumisia ja ehkä vain yksi talvikin. Kelasin kausia taaksepäin kauteen 2007-2008 asti, jolloin voitin maailmancupin kokonaiskilpailun, ja joka vuosi olen ainakin kerran joutunut käyttämään antibiootteja. Huippu-urheilu on taistelemista terveyden kanssa, kuka kestää pisimpään. Minun etuni on, että tulen takaisin huippukuntoon nopeasti.

Mitä hiihtäjälle merkitsee vähempien juoksukilometrien määrä?

– Olen harjoitellut kuten olen suunnitellut, tosin eri tavalla. Voitto Saksan kuntotesteissä oli hyvä merkki minulle, voitin jopa Alexander Legkovinkin. En ollut varma tuloksistani etukäteen, mutta ne olivat sensaatiomaiset. Se antoi minulle aimo annoksen lisää motivaatiota ja optimismia. Pään tila on äärimmäisen tärkeää. Haluan kilpailla jälleen parhaimpien kanssa ja voittaa heidät. Ja tiedän, että pystyn sen tekemään. Vamma oli este, mutta sen ei pitäisi pysäyttää minua.

Sinä et siis aio siirtää kauden aloitusta?

– En. Todennäköisesti en osallistu Tshekin joukkueen ensimmäiselle leirille Dacshteinin (Ramsau) jäätiköllä. Mikäli kaikki on ok, niin menen toiselle muutamaa päivää aikaisemmin. Tulen olemaan 1800 metrin korkeudessa lähes 20 päivää. Syksyn klassikko Muonion Oloksella seuraa myöhemmin. Tämän ei pitäisi vaikuttaa maailmancupin avaukseen. Canadan osakilpailuja täytyy vielä harkita ja todennäköisesti jätän ne väliin. Ainoastaan, jos tuntuu superhyvältä, niin saatan lähteä sinne. Sen sijaan suunnittelemme lähtemistä korkeanpaikan leirille Tauplitziin.

Terveysongelmien käsittely ei varmaankaan ole helppoa, vai onko?

– Kuten näet, niin media analysoi kaikkia minun terveysongelmia. Nyt niistä puhuminen on ok, mutta kotona se ei ole näin, kuten kotiharjoitusleirillä Bozi Darissa upeassa kelissä. Halusin näyttää kavereille hiukan paikkoja ja heti toisena päivänä loukkaannuin. Olin todella järkyttynyt ja pettynyt. Sen sijaan, että olisin katsellut, mitä en pystyisi tekemään, lähdin perheeni kanssa merelle. Nautin siitä paljon, mutta tähän aikaan vuodesta haluaisin olla jossain muualla kuin rannalla. Ensin minun piti pitää kahden viikon tauko ja sen jälkeen toiset kaksi viikkoa. Toivon, että nämä joskus maksetaan takaisin.

Kuinka pidit itseäsi kunnossa?

– Vietin tunteja kuntosalilla. Kehityin selvästi penkkipunnerruksessa. Tein myös paljon tasatyöntöharjoittelua ercolinalla.

Tiukasta maailmancupkiertueesta huolimatta, aiotko osallistua joihinkin pitkän matkan hiihtoihin?

– Kyllä, ajattelin niin tehdä. Jizerska50 on viikko Tour de Skin jälkeen ja sen pitäisi sopia minulle hyvin, mutta kaikki riippuu minun kunnostani. Tour de Skin neljä viimeistä osakilpailua ovat tosi kovia ja minulle kestää ainakin viikon palautua niistä. Myös Marcialonga voisi teoriassa sopia ohjelmaan.

Ei siis mitään uutta sinun kauden tavoitteissasi?

– Tour de Ski ja MM-hiihdot ovat tasapuolisesti yhtä tärkeitä. Haluan menestyä kummassakin. Olen voittanut Tour de Skin, mutta en MM-kultaa.

Mitkä ovat tavoitteesi Val di Fiemmen MM-kisoissa 2013?

– 15 km ja viesti. En halua hiihtää 50 km:ä ja sen päätän paikan päällä. Olen analysoinut suorituksiani 50 km:llä ja paras tulos oli Sapporossa 2007. Olin viides ja olisin voinut jopa voittaa, jos en olisi tehnyt väärää ratkaisua kaksi kilometriä ennen maalia. Rehellisesti sanoen, minusta ei ole minkään arvoista yrittää niin paljon, ja olla sitten Top10 sijojen takana.

Lähde: www.czech-ski.com/FIS Crosscountry