Kuntopiirejä vai oikeaa voimaharjoittelua?

kuntopiirejä
Kuntohiihtäjiä ja junioreita on vuosikaudet kannustettu tekemään kuntopiiriä, mutta entäs jos se vaihtuisikin voimaharjoitteluun? Jos tähtäin on talven massahiihdoissa, joulukuussa ei toki mitään massiivista voimaharjoittelupanostusta kannata aloittaa, mutta vähintään ajatuksia siihen suuntaan on hyvä kääntää, kannustaa myös kokenut fysioterapeutti ja voimavalmentaja Marko Rossi.
Kuntohiihtäjiä ja junioreita on vuosikaudet kannustettu tekemään kuntopiiriä, mutta entäs jos se vaihtuisikin voimaharjoitteluun? Jos tähtäin on talven massahiihdoissa, joulukuussa ei toki mitään massiivista voimaharjoittelupanostusta kannata aloittaa, mutta vähintään ajatuksia siihen suuntaan on hyvä kääntää, kannustaa myös kokenut fysioterapeutti ja voimavalmentaja Marko Rossi.

Kuntopiirejä on suosittu hiihtäjien keskuudessa kautta aikojen, mutta nykyhiihto vaatii myös voimaharjoittelua. Hiihtäjän pitäisi tehdä liikkeitä mahdollisimman paljon pystyasennossa, sillä pystyasennossa tapahtuu lajikin. Voima on suuntaspesifiä – mihin suuntaan liikkeitä teet, siihen se kehittyy. Myös asentoa, missä harjoitteita tehdään kannattaa miettiä.

– Jos olet konttausasennossa tai selinmakuulla, olet hyvä tekemään juttuja konttausasennossa ja selinmakuulla. Se ei välttämättä vaan siirry hiihtoon. Jos hiihtäjä on selällään maassa, niin se on kaatunut tai maalissa. Onhan se hienoa, että voi omilla vatsalihaksillaan nousta ylös, mutta kellossa se ei näy millään tavalla, Rossi sanoo.

Pitkään on ajateltu, ettei voimaharjoittelu sovi nuorille ja pelätty muun muassa kehityksen häiriintyvän. Siksi kuntopiirejä on pidetty turvallisempana junioreille. Useat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että voimaharjoittelua voivat tehdä jo hyvinkin nuoret. Tutkimusten myötä voima myös edesauttaa terveitä harjoituspäiviä, lajitekniikka paranee, suorituksen taloudellisuus paranee, väsymisen sietokyky paranee, ja se näkyy kestävyysominaisuuksissakin.

– Ihan junioreille kuntopiiri on hyvä, koska silloin vielä kaikki kehittää. Mutta aika nopeasti menee siihen, ettei kehonpaino ja kuminauha riitä, vaan pitää käyttää painoja ja sitten pääsee eteenpäin. Jos parikymppiseksi asti tehdään kuntopiiriä, voimatasot ovat niin alhaalla, että jo sen takia jäädään jälkeen ja useasti haasteeksi tulevat kuormitusperäiset haasteet.

– Maksimivoima ja maksimivoimareservi ovat pohjaominaisuudet kaikille muille voiman lajeille. Turha veivata kestovoimaa tai tehdä kestävyystyyppistä harjoittelua voimaharjoittelun omaisesti, koska se ei kehitä voimaa. Ensin pitää saada maksimivoimareservi riittävälle tasolle, koska se on nopeus- ja kestovoiman pohjaominaisuus. Maksimivoimareservi on oleellinen asia. Se kehittyy eniten maksimivoimaharjoittelulla.

Lue myös: Vauhtikestävyysharjoittelu luo pohjan kovavauhtiselle hiihdolle

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen

Anders Aukland teki voimaharjoituksia läpi pitkän uransa, ja myös veteraani-iässä hän piti huolen voimatasojensa ylläpitämisestä. Photo: Daniel Eriksson / BILDBYRÅN

Kestovoimaa lajinomaisesti sauvoitta luistellen ja tasatyöntäen

Rossi kuvaa kuntopiirejä periaatteessa kestävyysharjoitteluksi, jota tehdään voimaliikkeillä.

– Kuormaa ei voi laittaa paljon, koska sitä ei muuten jaksa tehdä. Silloin harjoitetaan kestävyyttä ja voima unohtuu kokonaan. Myös kuntopiireihin ohjeissa ehdotetut liikkeet ovat usein sellaisia, etteivät ne oikein voi toimia. Kestovoima kannattaa tehdä lajinomaisesti, sauvoitta luistelu ja tasatyöntö kehittävät sitä paljon enemmän kuin salilla kestovoiman tekeminen.

Maalaisjärjellä ja perusteet kuntoon laittamisella pääsee ylipäätään jo pitkälle. Voimaharjoittelun voi aloittaa kerran viikossa hyvin tutuista perusliikkeillä, joista on helppo rakentaa progressiivista voimaharjoittelua. Jos voimaa halutaan kehittää, kuorman tulee olla vähintään 80 prosenttia yhden toiston maksimista. Sitten tehdä yhdestä viiteen tai kahdeksaan toistoon, kaksi tai kolme sarjaa.

– Hirveän monta liikettä ei tarvitse. 4–6 liikettä yhteen harjoitukseen riittää jo ihan hyvin. Reilussa tunnissa saa jo hyvän voimaharjoituksen. Palautumiset pitää huomioida. Voimaharjoittelussa pitää olla palautus välissä. Ei niin, että tehdään penkkiä ja tehdäänkin vatsalihaksia välissä. Ei siinä palaudu. Palautumisessa pitää ihan levätä. Se on hiihtäjille kaikista vaikeinta.

– Liikkeissä esimerkiksi voi aloittaa takakyykystä kahdella jalalla, voi lisätä toistomääriä, voi lisätä painoa, se on jo progressio. Tai sarjoja lisää. Sen jälkeen siirtyy askelkyykkyyn, sen jälkeen bulgarialaiseen kyykkyyn takajalka penkillä. Siinä on jo eri tasoja.  Joka liikkeeseen pystyy rakentamaan samanlaisen. Penkissä voi tehdä leveällä otteella, kapealla otteella. Toistoja painoja, sarjoja, yhden käden penkkiä eri painoisilla käsipainoilla, vapaa käsi ylhäällä tai alhaalla.

Miten sitten löytää itselleen sopivat painot voimaharjoitteluun?

 – Jos juniori lähtee tekemään voimaharjoittelua, sanoisin, että alle 60 prosenttia siitä maksimista mitä voi arvioida ja paljon toistoja. Tavoitteena että pystyisi nostamaan painoja 80 prosenttiin yhden toiston maksimista ja sillä tekemään kuudesta 12 toistoon pari sarjaa. Sitten enemmän kuin kolme sarjaa, mieluimmin kevyistä ylöspäin.

Artikkeli on julkaistu aikaisemmin sivustollamme ja päivitetty tänään. Lue lisää harjoitteluun liittyviä artikkeleja tästä ja ProXcskiing.com-sivustolta.

Show sharing buttons

Tilaa uutiskirjeemme

Luetuimmat

Lisää artikkeleita

  • Ski Classics Pro Tour -kauden XVI kalenteri

    Ski Classics Pro Tour -kausi XVI alkaa tänä viikonloppuna. Talvikausi käynnistyy Bad Gasteinissa, Itävallassa, 13. joulukuuta 2024 Pro Team -esittelyllä ja päättyy Finnsnesissä, Norjassa, Ski Classics Grand Finale Summit 2 Senja -tapahtumaan 30. maaliskuuta 2025. Tässä on kalenteri kaikille Pro Tour -tapahtumille tällä kaudella.
    kirjoittaja Maastohiihto.com
    09.12.2024
  • Espanjalaislupaus kohautti sprinttikarsinnallaan Lillehammerissa – kuka on Jaume Pueyo?

    kirjoittaja Ingeborg Scheve / Käännös Venla Rantala
    09.12.2024
  • Alkoholin vaikutus kestävyysurheilijalle

    kirjoittaja Maastohiihto.com
    08.12.2024
  • Johaug palasi Lillehammerissa tasolleen – Pärmäkoski hiihti yhdistelmäkilpailussa kahdeksanneksi

    kirjoittaja Pasi Rein/ STT
    08.12.2024
  • Suvi Minkkinen järjesti Kontiolahdella yllätysjuhlat

    kirjoittaja Pasi Rein / STT
    08.12.2024