Viime keväänä 40 vuotta täyttänyt hiihtäjä Jörgen Brink on saavuttanut urallaan paljon: kolme MM-pronssia, kolme Vasaloppetin voittoa sekä lukuisia ruotsinmestaruusmitaleita. Tästä huolimatta Pohjois-Ruotsin Sollefteåssa asuva urheilija ei ole naulannut suksiaan seinään kesän aikana, vaan edessä on jälleen uusi kausi hiihdon huipulla. Vasaloppettia päätavoitteenaan pitävä Brink aloittaa kilpailukautensa puolentoista viikon kuluttua Bruksvallarnassa.

Uransa alussa 20-vuotias hiihtäjälupaus ei olisi ikinä uskonut jatkavansa kilpahiihtoa vielä nelikymppisenä. Tällä hetkellä Brink aikoo jatkaa uraansa niin kauan kuin hän kykenee.

-Parasta ammattihiihtäjän työssä on se, kun voin päättää omasta arjestani. Eli paljon vapautta ja vastuuta. Oman kehon kanssa työskentely ja luonnossa liikkuminen ovat myös etuoikeus. Koen, että elämä hiihtäjänä on paljon rennompaa nyt kuin hiihtäessäni maajoukkueessa, Brink kertoo.

Liikunnallinen nuoruus ja esikuvat veivät eteenpäin

Hiihdon pariin Jörgen Brink ei päätynyt sattumalta. Urheilullisen pojan äiti oli aktiivihiihtäjä ja myös koulussa hiihdettiin paljon. Lisäksi Brinkille inspiraatiota antoi hänen esikuvansa, kaksinkertainen hiihdon maailmanmestari Thomas Magnusson, joka oli vaikutti Brinkin kotikylässä Delsbossa.

-Nuoruudestani muistan lämmöllä kaikkia hiihtokavereita ja sitä yhteisöllisyyttä. En ollut mikään junioritähti, mutta lopulta voitin myös nuorten ruotsinmestaruuden. Se tietenkin potki eteenpäin uralla, Brink muistelee.

Tasatyöntöä vai ehtaa perinteistä?

Jörgen Brink on voittanut Vasaloppetin kolme kertaa ja joka kerta pitovoiteilla. Viime vuosina yhä useampi hiihtäjä on alkanut tasatyöntää myös maratonhiihdoissa. Brink on hieman pettynyt kehitykseen, mutta ymmärtää myös tätä suuntausta. Tasuri on nykyään tärkeä osa myös Brinkin harjoittelua.

-Minusta aitoa hiihtoa on se, kun mennään vuorotahdilla ylämäkeen. Minä hiihdän pitovoiteilla. Täytyy kuitenkin nostaa hattua niille miehille, jotka tasatyöntävät kaikki kauden kilpailut. Kovia miehiä he ovat.

Suhtautuminen luistovoiteilla etenemiseen on myös muuttunut vuosien saatossa.

-Muistan kuinka Staffan Larsson voitti Vasaloppetin tasatyönnöllä vuonna 1994. Silloin sitä pidettiin sankaritekona. Nykyään se on ihan normaalia, Brink kuvaa muutosta.

Brinkin mukaan tulevaisuudessa Vasaloppet voitetaan entistä puhtaammalla ja paremmalla tekniikalla.

-Luulen, että tasatyöntötekniikassa nähdään vielä paljon muutoksia, olemme vasta kehityksen alussa.

Suunnitelmien mukaan kohti Vasaloppetia

Kesän ja syksyn harjoittelu on mennyt Brinkiltä pääpiirteissään hyvin. Pari nopeaa flunssaa on vaivannut, mutta käytännössä hän on pystynyt harjoittelemaan juuri niin kuin on halunnut.

-Vasaloppet on tavoite numero 1. Sen voittaminen merkitsee minulle eniten. Toiseksi tärkein on Ski Classicsin kokonaiskilpailu. Aion hiihtää kaikki osakilpailut tulevan talven aikana, Lager 157 Ski Teamissä hiihtävä Brink kertoo.

Kilpailukausi starttaa puolentoista viikon kuluttua Ruotsin hiihtokauden avauksessa Bruksvallarnassa.

-Ne kilpailut on hyvä paikka pistää kausi käyntiin, hän tiivistää.

Lumivarma lempipaikka

Missä menestynyt nelikymppinen hiihtäjä treenaa mieluiten kohti kauden päätavoitetta?

-Hyvä kysymys, niitä hienoja paikkoja on itse asiassa paljon. Sollefteå on todella hieno kaupunki ja harjoitusolosuhteet ovat kunnossa. Tykkään myös syrjäisestä Hälsinglandin Harsasta, jossa saan harjoitella ihan rauhassa. Harsa sijaitsee lisäksi vähän korkeammalla ja siksi se on lumivarmaa aluetta, todellinen kuntohiihtäjän eldorado, hiihtäjä kuvailee.

Jörgen Brink on hiihtänyt uransa aikana satoja tuhansia kilometrejä. Ne kilometrit on tehty eri pituisina pätkinä ja erilaisilla vauhdeilla. Nykyään lempiharjoitus löytyy intervalleista.

-Intervallit antavat paljon, mutta kestävät lyhyemmän aikaa, joten niissä on helpompi säilyttää keskittyminen kuin pidemmissä harjoituksissa. Toisaalta, kun hiihtää kovilla ja pitävillä ladulla perinteistä, aika kuluu kuin siivillä, Brink valaisee harjoitteluaan.

Miksi maratonhiihtoihin?

Kun Brinkiltä pyydetään myyntipuhetta niille, jotka eivät ole koskaan osallistuneet maratonhiihtoihin, ei turinasta tule loppua. Brink sanoo kilpailuun ilmoittautumisen olevan yksi tapa asettaa itselleen tavoite ja porkkana, jonka kautta omasta kunnosta huolehtiminen on helpompaa. Muutaman tunnin hiihtosuoritus saattaa Brinkin mukaan sysätä ihmisen täydelliseen liikunnalliseen elämäntapaan.

-Hiihtokilpailut, erityisesti Vasaloppet on kansanjuhla. Monet näistä hiihdoista järjestetään hienoissa maailmankolkissa ja maratonhiihdossa mukana olo on hyvä tapa viettää rennompi viikonloppu, kymmeniä maratonhiihtoja käynyt hiihtäjä perustelee.

Ja mikä parasta, näissä tapahtumissa ovat mukana kaikki.

-On taatusti hauskaa hiihtää samoilla laduilla maailman huippuja vastaan, Brink päättää.

 -Juho-Veikko Hytönen