Asioita, joita Halonen ja muut valmentajat halusivat leirikaudella viedä eteenpäin, oli viisi. Asiat eivät olleet fyysisiä, kuten vaikkapa juoksun kehittäminen. Leireillä harjoittelua toki kehitettiin monin tavoin.

– Asiat olivat enemmän sellaisia, että miten kohdataan urheilija ja miten saataisiin nuorella urheilijalla intohimo hiihtoon jalostumaan ja syttymään liekkeihin. Toisaalta myös opetuspuolta ja ymmärrystä. Se, että urheilija haluaa asioita hyvin toteuttaa, vaatii sen, että motivaation täytyy olla tosi hyvä. Sitä halusimme leirityksen aikana buustata eteenpäin, Halonen sanoi Maastohiihto.comille.

Halonen kokee, että asiat ovat menneet eteenpäin ja kehitettäviksi nostetut asiat ovat olleet hyviä valintoja.

– Matka huipulle on niin valtavan pitkä. Jos lajiin ei ole aitoa kiinnostusta ja et tykkää harjoittelusta ja itsensä kehittämisestä, huipulle on silloin mahdoton ja vaikea päästä. Näen tosi tärkeänä sen, että tykkää siitä mitä tekee. Silloin asiat tekee paljon paremmin. Koen, että prosessit ovat menneet eteenpäin.

”On paljon urheilijoita, jotka tekevät tosi kovalla intohimolla työtä ja sisäinen motivaatio on tosi korkealla”

Halonen toivoo myös pientä muutosta suomalaiseen hiihtokulttuuriin sen osalta, ettei urheilijalle annettaisi aina niin sanotusti valmista pöytää.

– Jätettäisiin hänelle myös miettimisvaraa ja vaikuttamismahdollisuutta omaan urheiluunsa. Ehkä liian paljon on vielä sitä, että valmentaja lähettää ohjelman ja urheilija vähän passiivisesti saattaa lähteä toteuttamaan sitä. Toivoisin, että olisi vielä enemmän sitä, että urheilija olisi vielä enemmän itse suunnittelemassa ja asettamassa tavoitteita, enemmän kysymyksillä sitten ohjattaisiin sitä. Toki urheilijalle pitää ensin opettaa mitä milläkin harjoituksella haetaan.

– Kun omaa ajattelua saadaan herätettyä, se buustaa motivaatiota. Hän huomaa, että hän pysty itse vaikuttamaan siihen, miten hän kehittyy.

Suomessa on oltu syystäkin huolissaan nuorten kilpahiihtäjien määrästä. U18-ikäluokan osalta tilanne ei vielä ole aivan synkkä.

– On paljon urheilijoita, jotka tekevät tosi kovalla intohimolla työtä ja sisäinen motivaatio on tosi korkealla. Sitä yritämme leirityksessä entisestään jalostaa. Mutta on siellä myös sellaisia, jotka vielä hakevat sitä, että ”olisikohan minusta tähän, mitähän tapahtuu, jos heittäydyn ja alan tekemään oikein kovasti hommia”. Siinä halusimme auttaa.

– Mutta kyllä minua vähän huolettaa se, kuinka paljon meillä Suomessa on juniorihiihtäjiä. Toivoisin, että heitä olisi enemmän. Pitäisiköhän kilpailujärjestelmää vähän uudistaa. Nuorten kilpailut ovat hyvin aikaisessa vaiheessa tosi vakavia 14-sarjassakin. Nuoret ajattelevat tuloksia turhan paljon. Toivoisin, että sinne tulisi rentoutta lisää.

Ravitsemuksen tärkeyden ymmärtämiseen panostettu

Halonen nosti seminaarissa esityksessään esiin myös asian, johon U18-leirityksessä on jo kahden vuoden ajan vahvasti panostettu: ravitsemus.

– Siinä meillä olisi kehittämisenvaraa. Kokemukseni on, että on liian paljon urheilijoita, jotka eivät saa riittävästi energiaa. He syövät kokonaisuudessa liian vähän. Siinä olisi petrattavaa, että harjoitukset kulkisivat paremmin ja yleisfiilis olisi parempi. Sen ymmärtämistä halusimme tuoda paljon esiin.

– Monesti nuoret saattavat ymmärtää, että urheilijan ravitsemus on tosi kurinalaista ja siihen kuuluu paljon salaattia. Mutta kun harjoitellaan valtavan paljon ja nuorilla tulee vielä kasvua ja kehitystä, kulutus on kovaa. Tarvitaan paljon polttoainetta eli hiilihydraattia. Tärkeää olisi lähteä liikkeelle siitä, että sitä saisi riittävästi. Olen vähän huolissani siitä, että tutkimukset osoittavat, että kestävyyslajeissa kuitenkin jonkun verran on häiriintynyttä syömiskäyttäytymistä.

U18-leiritys säilyy pitkälti aiemman kaltaisena tänä vuonnakin. Leiritystäkin tärkeämpänä Halonen pitää sitä, että mahdollisimman moni harjoittelisi kotioloissaan urheilulukioympäristössä.

– Sitä kautta saa ympärille kuitenkin ryhmän, mikä voi olla tosi motivoivaa. Toisaalta lukio mahdollistaa myös aikaa harjoittelulle ja sitä kautta tulee päivittäistä valmennusta.

Lue myös muut juttumme seminaarista:
Mitä pitäisi tietää frekvenssistä ja sen muutoksesta hiihdossa? – Maastohiihto

Marko Anttola kannustaa nuoria monipuoliseen ja eri vauhdeilla tehtävään harjoitteluun: ”Hidas junnaaminen ei ole hyvä” – Maastohiihto