Kolmannen Lapponiansa hiihtänyt Lepistö oli päätöspäivänä neljäs. Lepistön jälkeen kokonaiskilpailun kärkikolmikkoon ylsivät Miro Karppanen ja Niko Husu.

– Ajattelin, että Miroa vaan seuraan, mutta aika paljon tuli kuitenkin vedettyä siinä. Vedettiin porukalla. Torassiepin jälkeen olimme ihan varmoja, että saamme Anssin (Koirikivi) kiinni, mutta hän sai hyvin hiihdettyä lopun. Yllätys oli, että ei saatu kiinni, Lepistö sanoi.

Mitä tämän vuoden Lapponiasta jää päällimmäisenä mieleen?

– Tosi vaihtelevat olosuhteet. Ensimmäisenä oli uuden lumen tosi pehmeä keli, sitten oli vähän kovempi keli ja vesisade loppuun, nyt oli tämmöinen tosi pehmeä.

Lepistön Ski Team Kotimaailma vei myös Lapponian joukkuekilpailun.

– Meni niin kuin suunniteltiin. Harmi, että Remi (Lindholm) tuli kipeäksi, mutta siinä nähtiin, että pitää olla neljä hiihtäjää. Oli hieno fiilis maanantaina (tiimi vei neljä ensimmäistä sijaa).

Lauri Lepistön kauteen mahtui muun muassa ”uran paras hiihto” eli 12. sija Holmenkollenilla. Mitä pitäisi tehdä, että sen lisäksi toki monia muitakin hyviä sijoituksia maailmancupissa napsinut mies pystyisi vastaaviin onnistumisiin useammin jatkossakin?

– Pitää kuormituksen kanssa olla tarkempi. Syksyllä pitää välttää sairastelut. Nekin varmaan olivat osatekijä siihen, että kuormitus oli niin veitsenterällä.

Karppanen: ”Vähän hienosäädetään asioita”

Karppanen kuvasi jaksaneensa perusvauhtia hiihtää hyvin, mutta loppukirissä väsymys tuntui.

– Mietin vaan, että hiihtelen maaliin niin, että varmistelen kokonaiskilpailun toisen sijan, Karppanen sanoi.

Hän hiihti ensimmäistä kertaa koko Lapponian. Viime vuonna hän hiihti vain avauspäivän.

 – Hienot reitit, kohtuuhaastavatkin reitit. Mukava kokemus, Karppanen sanoi ja arvioi keskiviikon reitin mieluisimmaksi itselleen.

Karppanen otti hiihtäjän päättyneellä kaudella jälleen askeleen eteenpäin, joten suuriin muutoksiin harjoittelussa ei näyttäisi olevan tarvetta.

– Vähän hienosäädetään asioita. Isossa kuvassa tuli ihan kohtuullinen tasonnosto tälle kaudelle, mutta yksittäinen piikkiveto maailmancup-tasolla jäi puuttumaan. Kohtuutyytyväinen voi olla, eteenpäin mentiin ihan hyvin.

Niko Husulla oli kova viikko.

– Eka päivä oli paha, mutta kun sain yhden välipäivän, sitten palauduin paremmin. Yllättävän hyvin jaksoin. Ensimmäinen päivä oli raskain ja mieluisin.

Husu on pitkään hiihtänyt hyvällä kansallisella tasolla. Tuleeko tulevalle harjoituskaudelle muutoksia?

– Paljon oppia tuli (kaudella). Paljon on ideoita, miten tehdään eri tavalla. Semmoista tietynlaista kuormituksen hallintaa. En ole vielä kerennyt pidemmälle miettiä, Husu sanoi hymyillen.

Koirikivi oli Pallakselle tullessa 55 kilometrin väliaikapisteellä Jeremias Lipsasen kanssa noin minuutin edellä muita.

– Ekalla juomapaikalla vitosen kohdalla lähdin (irti) ja Jere lähti siihen mukaan. Kyllähän se pelotti koko 70 kilometriä siitä maaliin milloin tulevat, mutta Torassiepin jäällä iski aika paha ”fläsäri” kahden vuoden takaiseen. Silloin sieltä tuli Iivo (Niskanen) ja nyt näin Lepin (Lepistö) vetävän letkaa. Ajattelin, ettei passaa enää antaa käydä samalla lailla. Tuli hyvin loppuun. Viimeisen mäen päällä tiesin, että voitan, Koirikivi sanoi tyytyväisenä.

Kokonaiskilpailun terävimpään kärkeen hänellä ei ollut asiaa, sillä ensimmäinen päivä ei onnistunut.

– Ei ole ikinä lähtenyt se ensimmäinen päivä. Kaksi jälkimmäistä päivää tulee tosi hyvin siihen nähden.  Jospa se vielä joskus tulisi koko viikko kunnialla, Koirikivi sanoi.

Tulokset

Lue myös: Böök: ”En olisi uskonut, että jalkani jaksavat näin paljon hiihtää” – Maastohiihto