Imatran Urheilijoita edustava Remi harjoittelee 1200 tuntia vuodessa ja hänen hurjimmat viikkotunnit kipuavat viidenkympin tienoille. Tämän kuivakauden treenit ovat menneet suunnitelmien mukaisesti lyhyttä koronatartuntaa lukuun ottamatta ja Ramsaun leiri sujui myös hyvin lähinnä aerobisen harjoittelun terästämänä. Tässä Maastohiihto.comin puhelinhaastattelussa Remi vaikutti hyväntuuliselta ollessaan juuri kyseisellä leirillä.

”Täällä on ollut parikymmentä astetta lämmintä, ja täällä on monta eri maajoukkuetta, Itävallasta, Puolasta ja Italiasta. Rullahiihtorata on hyvä ja siinä on myös haastavia laskujakin. Saa tehtyä kunnon treenejä kun jäätikölle ei pääse huonojen keliolosuhteiden takia,” Remi kertoo puhelimessa.

Remin harjoittelusta saat lukea seuraavassa artikkelissa, sillä tämä juttu ei keskity himoharjoittelijan treenimetodeihin vaan mieheen treenien ulkopuolella. Tämä on tarina miehestä, joka tietää mitä haluaa, mutta ei vielä välttämättä tiedä vielä miten. Tämä mies ei ole harvasanainen, mutta ei puhetta solkeva papukaijakaan. Harkiten hyvää tulee ja Kainuun prikaatilla liikunta-aliupseerina toimivalla miehellä on taustat kunnossa.

”Siellä käyn välillä töissä, kun on kevyempää treenistä. Saan hyvin sovittua sinne työajat ja se on hyvä homma, kun ei tarvitse ihan hirveästi töissä olla. Päähomma on edustaa talvella Suomea. Homma alkoi viime tammikuussa ja mulla on vielä pari vuotta jäljellä eli se on kolmen vuoden pesti.”

Välinepuolella Remillä ei ole muutoksia tiedossa eli hän jatkaa hiihtämistä Salomonin suksilla ja Lekin sauvoilla. Ramsaussa ollessaan hän kävi myös tutustumassa suksien valmistukseen Salomonin tehtaalla yhdessä Johanna Matintalon kanssa.

Avarakatseisuutta kaivaten

Hiihtäjä tunnetaan räväköistä ja terävistä kommenteistaan ja häntä usein kutsutaankin Rokki-Remiksi. Omaa luonnetta pohtiessaan Remi miettii melko pitkään, mutta lopulta tunnustaa olevansa määrätietoinen ja sitkeä haluamatta kuitenkaan kuulostaa liian itsekehuvalta. Periksi ei anneta, vaikka piru veisi mennessään.

”Hiihdossa se piirre on hyvä, mutta on se joskus parisuhteessa vähän huono juttu. Ihan hyvin meillä on mennyt, ei tässä mitään hätää. Ehkä pitäisi olla vähän avarakatseisempi ja tunnustaa, että en aina ole oikeassa sen suhteen, mitä pitäisi tehdä. Pitäisi oppia luottamaan muidenkin näkemyksiä. Santtu (Remin valmentaja Santeri Erola) on kyllä hyvä haastamaan mua ja saa ylipuhuttua, kun on tarve. Treeneissä tykkään kyllä puhua avoimesti.”

Reissumiehen elämää

Vapaa-aikaa ei hurjasti treenavalla hiihtäjällä ole liikaa, mutta leirillä lepoaika kuluu Tiktokia selaillessa ja yleisesti harjoittelusta keskustellen. Lukeminen ei maistu Remille, mutta Beck-ja Wallander-leffat on tullut katsottua. Muuten suoratoistopalvelujen ylipursuava tarjonta ei ole vielä saanut 25-vuotiasta hiihtäjää innostumaan sarjojen tai elokuvien putkeen tuijottelusta kotona tai reissun päällä. 

Reissumiehen elämästä puhuttaessa Remi tunnustaa sen maistuvan, mutta harjoituskaudella hän on mieluummin paikallaan, jotta turhia treenipäiviä ei kulu matkusteluun ja lentokentillä tyhjänpäiväiseen harhailuun. Talvella toki on mukava nähdä maailmaa, joka onkin yksi lajin tuomista etuoikeuksista. Ja jos ikävä tulee tien päällä, aina voi soittaa äidille kotiin.

”Äidin kanssa puhuin just eilen puhelimessa. Nykyaikana on kuitenkin aika helppo kommunikoida ihmisten kanssa, vaikka ei ole samassa tilassa. Se ehkä vähän harmittaa, että mä valmennan mun pikkuveljeä Kentiä, ja en pääse niin paljon näkemään sen treenaamista. Ois ihan kiva nähdä pikkuveljen kehitys ihan omin silmin. Hän on nyt 14 vuotias ja kasiluokalla ja meinaa kyllä hiihtäjäksi, mutta toki saa itse päättää. Onhan niitä muitakin hyviä lajeja, ja futista hän pelaa myös.”

Surffiladut suosikkeina

Remi kertoo, että pikkuveli on tulossa ensi kuun alussa Vuokattiin viikon leirille isoveljen seuraksi. Tarkoituksena on molemmilla hiihtää Kainuun talvikisat, joka on maailmancupin tarkkailukisa. Oloksen perinteiseen alkukauden hiihtokisaan Remi ei pääse armeijan velvoitteiden takia. Startteja kuitenkin riittää ennen Rukan maailmancupia, ja maajoukkuehiihtäjällä onkin kolmet kisat ennen varsinaisen kansainvälisen kisakarusellin alkua.

Kisoista puheen ollen, Remin mukaan Suomessa on hyvät kisaladut ja olosuhteet hiihtoharjoitteluun. Tutut treeni- ja kisapaikat helpottavat myös harjoittelun suunnittelua. Mieluisista kisaladuista hän mainitsee kotimaasta Rukan ja Lahden ja ulkomailta Falunin ja Davosin.

”Noissa paikoissa on mukavia surffailulatuja, joissa pystyy aika isolla tekniikalla, kuten wassulla, hiihtämään. Voi vaan tanssia suksilla ja ei ole sellaisia jyrkkiä mäkiä. Ne ovat sellaisia helposti hiihdettäviä latuja, ei rykiviä. On ne toki aika helppoja verrattuna Keski-Euroopan latuihin. On se nyt helpompi lähteä maailmancupin kisoihin, kun on hiihtänyt niissä aikaisemmin. Tietää ladut ja taktiikan etukäteen.”

Kauden tavoitteet

Tavoitteitaan miettiessään Remi tunnustaa haluavansa tulla vakionimeksi maailmancupin kymppisakissa ja saavuttaa sama myös kokonaiscupissa. Tulevan talven Pohjois-Amerikan maailmancupin osakilpailutkin kiinnostavat, jos siihen mennessä on tullut tahkottua riittävän hyvää tulosta. Jos ei, on parempi pysyä vanhan mantereen puolella ja keskittyä kisoihin meren tällä puolen.

”Jos vetää ihan päin v…ttua kaikki kisat, niin voi olla, että ei oo tarvetta lähteä sinne jenkkikiertueelle. Sen jälkeen tulee aika nopeasti Pohjoismaiden kiertue eli Lahti, Holmenkollen ja Falun. Ne ovat kuitenkin kolme hyvää viikonloppua. Mutta jos on kuitenkin hyvillä sijoilla kokonaiscupissa, sinne rapakon taakse kannattaa lähteä. Se on sitten sen ajan murhe.”

”Pertsa” on kivikauden laji

Puhelinkeskustelumme kääntyy murtomaahiihdon tulevaisuuteen ja Remin äänikin hieman tiukentuu. FIS:n toimenpiteet eivät saa parhaita arvosanoja, ja hiihtäjän kritiikin terävä miekka sivaltaakin rajusti keskustellessamme hiihdon uusimmista muutoksista. Miesten matkojen lyheneminen ja tasatyönnön jatkuva rajoittaminen ei miellytä hiihtäjää.

”Onhan toi vähän kivikauden juttuja toi pertsa pidoilla. Mieluummin vetäisin pelkkää tasuria, mutta se ei oo oikein mahdollista maailmancupin kisoissa. Mä tykkään kyllä enemmän vapaasta kuin pertsasta,” Remi pohtii ja jatkaa:

”Oon sillein kiitollinen, että pääsin hiihtämään yhden vuoden kunnon miesten matkoja olympiavuonna 2022. Nyt on enemmän sprinttiin painottunutta. Ei oo parhaita päätöksiä mun mielestä. Tuntuu, että välillä ei ole logiikkaa FIS:n päätöksissä ja niitä voisi tehdä vähän pidemmällä tähtäimellä. Tuntuu, että matkat muuttuvat joka vuosi ja ei tiedä mille matkalle sitä treenaisi. Nyt taitaa kuitenkin matkat olla selvillä seuraaviin olympialaisiin asti.”

Hiihtoura keski-ikään asti

Huolimatta FIS:n viime aikaisista päätöksistä Remin motivaatio ei hiivu ja hän tekee yhä saman määrän töitä kuin ennenkin. Varsinaista päämatkaa ei hiihtäjällä ole ja myös pitkän matkan hiihto ja Ski Classics kiinnostavat. Remi on myös sitä mieltä, että arvokisoissa voidaan säilyttää 50 kilometrin matka, mutta sen rinnalle pitäisi saada pidempi kisamatka kuten esimerkiksi 100 kilometrin hiihto.

”Oon vähän haaveillut kolmista olympialaisista vielä ja sen jälkeen, jos löis Ski Classicsia vielä kymmenen vuotta lisää. Kyllä mä meinasin elämäni hiihdolle omistaa, mutta eihän sitä ikänä tiedä, vaikka jalka menis paskaksi. Jos mä ne kolmet olympialaiset kävisin ja sitten vielä kymmenen vuotta lisää Ski Classicsia,  olisin 46 vuotta. Kyllä mä Ski Classicsia ne kymmenen vuotta meinaa vetää, mutta en oo vielä kertonut suunnitelmistani tyttöystävälle,” Remi pohtii tulevaa elämänpolkuaan.

Nähtäväksi jää jaksaako tuleva hiihtäjäsankari puskea keski-iän kriisin kynnykselle, mutta ainakin tällä hetkellä nuori urheilija on intoa täynnä. Tuleva kolmen arvokisan putki näyttänee, kuinka korkealle Remi nousee maastohiihdon arvoasteikolla ja ripustetaanko hänen kaulaansa MM- ja olympiamitaleita.

Edellytykset nousuun aivan terävimpään kärkeen on, ja ainakaan päästä se ei jää kiinni. Sisua ja voitontahtoa hiihtäjältä löytyy, ja niillä ominaisuuksillahan monet menneiden aikojen hiihtosankarit nousivat parrasvaloihin ja koko kansan esikuviksi. Tie maailman huipulle on varmasti pitkä ja kivikkoinen, joten Rokki-Remille sopiikin siteerata legendaarisen AC/DC:n kappaleen kertosäettä: ”It’s a long way to the top if you wanna rock’n’roll”. Uskomalla itseensä ja luottamalla valitsemaansa polkuun kunnian ”rokkikukko” varmasti laulaa Remille ennemmin tai myöhemmin.