Kokeneen hiihtovalmentajan Toni Roposen mielestä suomalaisen maastohiihdon on tarkasteltava kriittisesti toimintaansa Planican MM-kisojen vaatimattoman mitalisaaliin jälkeen. Suomi saavutti pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisoissa vain yhden viestihopean, vaikka viime vuonna Pekingin olympialaduilla hiihtomitaleja tuli peräti kuusi.

Roponen on itse entistä tiukemmin talvilajien keskiössä, sillä hän aloitti tammikuun puolivälissä työnsä Olympiakomitean huippu-urheiluvastaavana. Uudessa tehtävässään Roposen vastuulla ovat muun muassa lumilajit, ja yhteistyö lajiliittojen kanssa on jo alkanut.

–  Kun puhutaan absoluuttisesta huippu-urheilusta, tulos on se, mikä ratkaisee. On selvää, että Suomen tulos Planicasta ei ole sitä, mitä odotettiin ja mitä Pekingin olympialaiset antoivat odottaa. Siinä mielessä kisat olivat ilman muuta tuloksellisesti pettymys, ennen kaikkea maastohiihdon ja myöskin yhdistetyn osalta, Roponen summasi STT:lle maanantaina.

Roponen muistuttaa, että Suomen maastohiihtomenestys on ollut viime vuosina vahvasti Iivo Niskasen, Kerttu Niskasen ja Krista Pärmäkosken varassa.

–  Haasteemme on siinä, että meillä tulee harvoin todellisia menestyjiä, ei samanlaisella rintamalla kuin Ruotsin naiset tai Norjan miehet tai Ranskan miessprintterit. On nähtävä miesten viestihopean taakse. Se oli heiltä hieno onnistuminen, mutta meidän on analyyttisesti ja kriittisesti mietittävä, miten emme olisi liian paljon muutaman urheilijan onnistumisen varassa, Roponen sanoo ja muistuttaa vastuustaan ja roolistaan talkoissa.

–  Kriittistä arviointia on tehtävä aina, oli mennyt hyvin tai huonosti. Nyt tänä keväänä on entistä kriittisemmin arvioitava sitä, missä asioissa olemme kansainvälisellä tasolla ja missä asioissa meillä on selkeästi tekemistä, jotta me pystyisimme tuottamaan enemmän urheilijoita.

Pohjoismaisissa hiihtolajeissa ei järjestetä ensi vuonna arvokisoja. Talvella 2025 MM-mitaleista taistellaan Norjan Trondheimissa.

Nuoria lupauksiakin tulossa

Niko Anttola, Eevi-Inkeri Tossavainen, Jasmin Kähärä ja mäkihyppääjä Vilho Palosaari osoittivat tammi-helmikuussa nuorten MM-kultasuorituksillaan, että potentiaalisia aikuisten arvokisamenestyjiä on tulossa myös Suomesta. Superlupaus Anttola lunasti Planicassa jo odotuksia rautaisella ankkuriosuudellaan viestissä.

Myös Niilo Moilanen ja Planicassa harmillisesti loukkaantunut Arsi Ruuskanen tavoittelevat maailman huipputasoa.

–  Meidän pitää pystyä rakentamaan sellainen valmennusympäristö, jotta nuoret lahjakkuudet voivat kehittyä maailman huipulle ja menestyä. Pelkällä lahjakkuudella sitä tasoa ei saavuteta, Roponen sanoo.

Norjan ylivertaista MM-hallintaa

Pohjoismaisten hiihtolajien ja ampumahiihdon MM-kisat olivat Norjan ja Ruotsin hurjaa hallintaa. Planicassa Norja kahmi 27 mitalia (12 kultaa, 10 hopeaa, 5 pronssia) ja Ruotsi otti naisten hiihtomenestyksen siivittämänä lopulta 12 mitalia (4 kultaa, 3 hopeaa, 5 pronssia). Mäkihypyssä ja yhdistetyssä mitaleja juhlinut Saksa ylsi myös 12 mitaliin.

Miesten hiihdossa Norja voitti kaikki matkat. Viekö yhden maan ylivoima mielenkiinnon lajista?

–  Voihan niin toki ajatella. Tässä näkee, mitä se tarkoittaa, kun maassa on valtava maastohiihtokulttuuri. Mutta jos lukujen taakse katsoo, maastohiihdossa Yhdysvallat, Saksa, Ranska ja Italiakin otti mitaleja. Mitalisijoilla oli myös pienempiä maita, Roponen huomauttaa.

Ampumahiihdon MM-kisoissa Norja otti 13 ja Ruotsi 11 mitalia. Lisäksi Norja oli alppihiihdon MM-kisojen mitalitaulukossa toinen ja eniten mitaleja kerännyt maa.