Suomalaiset hiihtolegendat Hakulisesta Niskaseen

suomalaiset hiihtolegendat Juha Mieto
Aikaisemmin Maastohiihto.com julkaisi kaksiosaisen artikkelin, jossa oli koostettuna maamme parhaita maastohiihtäjiä sodan jälkeen. Tämä artikkeli yhdistää molemmat osat muistuttaen meitä suomalaisista suurista hiihtolegendoista.

Suomalaiset hiihtolegendat ovat tuoneet menestystä ja kunniaa edustaen sinivalkoisia värejä arvokisoissa. Suomi on tunnettu maastohiihdon suurmaana, ja suomalainen hiihtourheilu on kokenut ylä- ja alamäkiä vuosien varrella, mutta hiihto on yhä suosittua sekä penkkiurheilijoiden että harrastajien keskuudessa. Monet hiihtosankarimme ovat olleet esikuvia nuorille viitoittaen tietä uusille menestyjille, ja hiihto on elänyt kansakuntamme keskuudessa jo viime vuosisadan alusta lähtien. 

Tässä artikkelissa on lueteltu muutamia hiihdon suuria nimiä sotien jälkeen alkaen Veikko Hakulisesta ja päättyen tämän päivän kovimpiin nimiin. Artikkeli julkaistiin viime viikolla kaksiosaisena ja nyt yhtenä kokonaisuutena.

Veikko Hakulinen

Veikko Hakulinen oli suomalainen hiihtäjälegenda, joka saavutti urallaan monia merkittäviä voittoja. Hän voitti yhteensä seitsemän olympiamitalia: kolme kultaa, kolme hopeaa ja yhden pronssin. Hakulisella on myös kuusi MM-mitalia, joista kolme on kultaisia. Hakulinen edusti maatamme myös ampumahiihdon MM-kisoissa 1963 saaden joukkuehopeaa ja myös vuonna 1965. Hän osallistui myös olympialaisiin vuonna 1964 ampumahiihtäjänä.

Hakulinen oli hiihtäjänä tunnettu monipuolisuudestaan ja kyvystään menestyä sekä pitkillä että lyhyillä matkoilla. Hän oli vahva ja kestävä hiihtäjä, joka pystyi sopeutumaan erilaisiin kilpailuolosuhteisiin ja maastoihin. Hänen määrätietoisuutensa ja taktinen älykkyytensä tekivät hänestä yhden aikansa parhaista hiihtäjistä. Monien penkkiurheilijoiden mieliin on piirtynyt Hakulisen legendaarinen 1952 Oslon olympialaisten 50 kilometrin voittoaika 3:33:33.

Hakulinen kuoli jäätyään auton alle juoksulenkillä vuonna 2003.

Eero Mäntyranta

Eero Mäntyranta on yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä suomalaisista hiihtäjistä. Hän voitti urallaan seitsemän olympiamitalia: kolme kultaa, kaksi hopeaa ja kaksi pronssia. Lisäksi hänellä on viisi MM-mitalia, joista kaksi on kultaa, kaksi hopeaa ja yksi pronssi. Mäntyranta otti osaa neljiin olympialaisiin uransa aikana.

Mäntyranta tunnettiin erityisesti vahvasta sprinttikunnostaan ja kyvystään kiristää vauhtia ratkaisevissa kohdissa. Hänen kilpailustrategiansa perustui usein nopeisiin irtiottoihin ja voimakkaaseen loppukiriin. Mäntyranta oli myös tunnettu persoonallisesta tyylistään ja voimakkaasta tahdostaan, joka teki hänestä yhden aikansa arvostetuimmista hiihtäjistä. Mäntyranta nimettiin myös Mr. Seefeldiksi vuoden 1968 olympiakisojen aikoihin. 

Mäntyranta oli myös ensimmäinen suomalainen dopingista kärähtänyt urheilija saaden Suomen hiihtoliitolta vakavan varoituksen. Tämä tapahtui tammikuussa 1972, jolloin hän jäi kiinni amfetamiinin käytöstä Vuokatin 30 kilometrin SM-hiihdoissa. Käry paljastui vasta myöhemmin keväällä, ja Mäntyranta otti osaa vuoden 1972 olympialaisiin Japanin Sapporossa.

Mäntyranta omasi myös synnyinnäisesti korkeat hemoglobiiniarvot ja täten myös kovan hapenoton. Hiihtäjäsuuruus kuoli sairauden murtamana vuonna 2013.

Juha Mieto

Juha Mieto on yksi suomalaisen maastohiihdon suurimmista nimistä, jonka maine on yhä kiistaton. Hän voitti urallaan viisi olympiamitalia: yhden viestikullan, kaksi henkilökohtaista hopeaa ja kaksi pronssia viestistä. Mieto saavutti myös neljä MM-mitalia, joista yksi oli henkilökohtainen hopea, yksi henkilökohtainen pronssi, yksi viestihopea ja -pronssi.

Mieto tunnettiin hiihtäjänä erityisesti voimastaan ja hiihtotekniikastaan. Hänen urheilu-uransa huipentui useisiin jännittäviin kilpailuihin, joista tunnetuin lienee vuoden 1980 Lake Placidin olympialaisten 15 kilometrin kilpailu, jossa hän hävisi kultamitalin vain 0,01 sekunnilla. Mieto muistetaan myös Lahden 1978 MM-kisoista, joissa hän oli 50 kilometrin viimeinen hiihtäen saunaan asti. 

Miedon maksimaalinen hapenottokyky oli yli 7,4 litraa minuutissa, mikä on mahdollisesti korkein hiihtäjälle mitattu lukema. Mieto on yhä kansan suosikki ja tunnettu positiivisesta asenteestaan ja huumoristaan.

Helena Takalo

Helena Takalo on yksi suomalaisen naismaastohiihdon pioneereista. Hän voitti urallaan viisi olympiamitalia: yhden kullan, kolme hopeaa ja yhden pronssin. Lisäksi hänellä on viisi MM-mitalia, joista kaksi on kultaisia ja kolme pronssisia.

Takalo tunnettiin erityisesti kestävyydestään ja kyvystään säilyttää kova vauhti pitkillä matkoilla. Hän oli myös teknisesti taitava hiihtäjä, joka hallitsi hyvin perinteisen hiihdon tekniikan. Takalon määrätietoinen harjoittelu ja kilpailuhenkisyys tekivät hänestä yhden aikansa menestyneimmistä hiihtäjistä.

Heinäkuussa 2006 Takalo sai 2,5 metriä korkean pronssisen näköispatsaan Pyhäsalmelle.

Hilkka Riihivuori

Hilkka Riihivuori (o.s. Kuntola) on yksi menestyneimmistä suomalaisista naishiihtäjistä 1970- ja 1980-luvuilla. Hän voitti urallaan neljä hopeista olympiamitalia, joista kaksi henkilökohtaista. Lisäksi hänellä on kuusi MM-mitalia, joista yksi on kultainen, kolme hopeista ja kaksi pronssista.

Riihivuori oli hiihtäjänä tunnettu erityisesti tasaisesta ja vahvasta suorituksestaan. Hän oli erityisen vahva ja monipuolinen hiihtäjä, joka menestyi sekä henkilökohtaisilla matkoilla että viestihiihdoissa. Riihivuori oli myös tunnettu omistautumisestaan urheilulle ja määrätietoisesta harjoittelustaan.

Opetusministeriö myönsi Riihivuorelle Pro Urheilu-tunnustuksen vuonna 2005.

Marja-Liisa Kirvesniemi

Marja-Liisa Kirvesniemi (o.s. Hämäläinen) on yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä suomalaisista maastohiihtäjistä. Hän voitti urallaan yhteensä seitsemän olympiamitalia: kolme kultaa ja neljä pronssia. Lisäksi hänellä on kahdeksan MM-mitalia, joista kolme on kultaista ja loput hopeisia.

Kirvesniemi oli hiihtäjänä tunnettu erityisesti sitkeydestään ja kestävyydestään. Hänellä oli kyky ylläpitää kovaa vauhtia kisoissa, ja hänen kilpailustrategiansa perustui usein tasaiseen ja vahvaan hiihtämiseen alusta loppuun. Kirvesniemi tunnettiin myös vaatimattomana urheilijana latujen ulkopuolella, ja hän oli uransa aikana naimisissa toisen suomalaisen hiihtolegendan Harri Kirvesniemen kanssa.

Kirvesniemi sai myös Pro Urheilu-tunnustuspalkinnon vuonna 2006, ja 2016 valtio myönsi hänelle urheilijaeläkkeen. Hänet valittiin vuoden urheilijaksi vuonna 1984, jolloin hän voitti Sarajevon olympialaisissa kaikki kolme henkilökohtaista matkaa.

Marja-Liisa Kirvesniemi on suomalaisen maastohiihdon todellinen legenda. Kuva: Bildbyrån

Harri Kirvesniemi

Harri Kirvesniemi on hiihtäjä, jolla oli pitkä ura, jonka aikana hän saavutti monia arvostettuja voittoja. Hänellä on kuusi olympiapronssimitalia, ja hän on eniten olympiamitaleita saanut suomalaisurheilija, jolla ei ole yhtään olympiakultaa. MM-mitaleita Kirvesniemellä on kahdeksan, joista yksi on kultainen 1989 Lahden MM-kisojen 15 kilometrin hiihdossa.

Kirvesniemi on yksi neljästä maailmanmestarista tai olympiavoittajasta, joka on juossut 5000 metriä alle 14 minuutin. Kolme muuta urheilijaa ovat Pekka Päivärinta, Pekka Vasala ja Lasse Viren.

Kirvesniemi oli hiihtäjänä tunnettu erityisesti teknisestä taidostaan ja sitkeydestään. Hän oli erinomainen erityisesti perinteisen hiihtotavan kilpailuissa ja oli monipuolinen hiihtäjä, joka menestyi sekä henkilökohtaisilla matkoilla että viestihiihdoissa. Kirvesniemi oli vielä 42-vuotiaana mukana Lahden MM-kisoissa vuonna 2001, jolloin hän kärysi maanmiestensä kanssa dopingista.

Harri Kirvesniemellä oli pitkä ura, jonka aikana hän saavutti 14 arvokisamitalia. Kuva: Bildbyrån

Marjo Matikainen

Marjo Matikainen on yksi suomalaisen naismaastohiihdon suurista nimistä. Hän voitti urallaan neljä olympiamitalia: yhden kullan ja kolme pronssia. Lisäksi hänellä on seitsemän MM-mitalia, joista kolme on kultaisia.

Matikainen valittiin Vuoden urheilijaksi kolme kertaa: 1986, 1987 ja 1989. Hiihtouransa jälkeen hän on toiminut europarlamentaarikkona, kokoomuksen kansanedustajana ja Espoon kaupunginvaltuutettuna.

Matikainen tunnettiin vahvana ja määrätietoisena hiihtäjänä, joka hallitsi erityisesti henkilökohtaisia matkoja ja viestihiihtoja. Hänen kilpailuhenkisyytensä ja periksiantamattomuutensa tekivät hänestä pelätyn vastustajan. Matikainen oli myös teknisesti taitava hiihtäjä, joka hallitsi hyvin sekä perinteisen että vapaan hiihtotavan. Monet hiihdon ystävät muistavat vielä Matikaisen kuuluisaksi muodostuneen huudahduksen vuoden 1987 Oberstdorfin MM-kisoista: ”Havuja, perkele!”

Marjo Matikainen on vaikuttanut uransa jälkeen vahvasti politiikassa. Kuva: Bildbyrån

Mika Myllylä

Mika Myllylä on yksi Suomen menestyneimmistä mieshiihtäjistä ja samalla myös traagisimmista. Hän voitti urallaan yhteensä 15 arvokisamitalia, joista kuusi oli olympiamitalia: yksi kulta, yksi hopea ja neljä pronssia, ja yhdeksän MM-mitalia, joista neljä on kultaisia. Ramsaun MM-kisat vuonna 1999 muodostui Myllylän ylivoiman näyttämöksi, jolloin hän voitti kolme matkaa ja oli yhdessä hopealla.

Myllylä palkittiin Vuoden urheilijatunnustuksella vuonna 1997 ja 1999. Uransa jälkeen Myllylä kilpaili myös maastopyöräilyssä ja teki paluun hiihtoon kärsittyään dopingtuomion. Vuonna 2003 ja 2004 hän voitti mm. Finlandia-hiihdon ja 50 kilometrin hiihdon SM-kultaa.

Myllylä tunnettiin erityisesti voimakkaasta ja räjähtävästä hiihtotyylistään. Hän oli erittäin vahva ylämäissä ja pystyi usein ratkaisemaan kilpailut juuri nousuosuuksilla. Hiihtäjällä oli kyky puristaa itsestään kaikki irti, ja hän oli tinkimätön harjoittelija, ja kuvat hänen raa’asta suoharjoittelusta elävät yhä suomalaisen hiihtokansan mielissä. Myllylä oli yksi Lahden MM-kisojen doping-skandaalin uhreja, ja kansan rakastama hiihtäjä kuoli tapaturmaisesti vuonna 2011.

Mika Myllylä maalissa MM-50 kilometrin hiihdon voittajana. Kuva: BILDBYRÅN

Jari Isometsä

Jari Isometsä on Mika Myllylän aikalaisia, ja tunnettiin kovana viestihiihtäjänä. Hän saavutti urallaan seitsemän arvokisamitalia, joista vain yksi tuli henkilökohtaiselta matkalta (1995 MM-kisojen takaa-ajon pronssi). Hän saavutti myös 36 henkilökohtaista SM-mitalia ja neljä maailmancupin osakilpailuvoittoa.

Isometsän valmentaja toimi Harri Kirvesniemi, joka myös itse hiihti samaan aikaan valmennettavansa kanssa. Isometsä oli osallisena 2001 Lahden MM-kisojen dopingskandaalissa ollen ensimmäinen hiihtäjä, joka kärysi. Isometsä palasi hiihtoladuille tuomionsa jälkeen ja lopetti uransa vuonna 2009.

Isometsä tunnettiin hyvänä vapaan hiihtotavan kilpailijana ja omasi hyvän kirikyvyn. Hän oli luotettava viestihiihtäjä ollen arvokisoissa armoton ankkuriosuuden hiihtäjä. Hän oli kova taistelija, ja tunnettiin myös puheliaana ja avoimena henkilönä latujen ulkopuolella.

Jari Isometsä oli armoton viestiankkuri. Kuva: BILDBYRÅN

Virpi Kuitunen

Virpi Kuitunen (nykyään Sarasvuo) on yksi menestyneimmistä suomalaisista naishiihtäjistä 2000-luvulla. Hän voitti urallaan kuusi MM-kultaa, yhden hopean ja pronssin. Hän saavutti olympialaisissa kaksi pronssia. Näiden saavutusten lisäksi hän voitti maastohiihdon maailmancupin kokonaiskilpailun kaksi kertaa.

Kuitunen kärsi kahden vuoden kilpailukiellon Lahden 2001 MM-kisojen jälkeen ja palasi hiihtoladuille menestyen loistavasti. Urheilija meni naimisiin liikemies Jari Sarasvuon kanssa vuonna 2010 ottaen miehensä sukunimen. Hänet valittiiin Vuoden urheilijaksi vuonna 2007. Hän toimii nykyään Viaplayn hiihdon asiantuntijana.

Kuitunen oli hiihtäjänä tunnettu erityisesti vahvasta sprinttikunnostaan ja perinteisen tyylin kilpailuissa. Hänen kilpailustrategiansa perustui usein vahvaan alkuvauhtiin ja kykyyn säilyttää kova vauhti loppuun saakka. Kuitunen oli myös tunnettu sitoutumisestaan harjoitteluun ja tinkimättömästä asenteestaan.

Virpi Kuitunen ja Aino-Kaisa Saarinen olivat tämän vuosituhannen alkupuolen kirkkaita suomalaisia naishiihtotähtiä. Kuva: Bildbyrån

Aino-Kaisa Saarinen

Aino-Kaisa Saarinen on yksi 2000- ja 2010-lukujen menestyneimmistä suomalaisista hiihtäjistä. Hän voitti urallaan viisi olympiamitalia: kaksi hopeaa ja kolme pronssia. Lisäksi Saarinen saavutti neljä MM-kultaa, yhden hopean ja viisi pronssia. Hän on 15 arvokisamitalillaan yksi menestyneimmistä suomalaisista maastohiihtäjistä yhdessä Marja-Liisa Kirvesniemen ja Mika Myllylän kanssa.

Saarinen on myös yksi maailman eniten maastohiihdon maailmancupin osakilpailuja käynyt urheilija. Uransa jälkeen hän toimi pari vuotta Salpausselän Kisojen pääsihteerinä ja on toiminut hiihdon asiantuntijana YLE:llä.

Saarinen tunnettiin erityisesti monipuolisuudestaan ja kyvystään menestyä sekä perinteisen että vapaan hiihtotavan kilpailuissa. Hän oli vahva erityisesti viestihiihtojen ankkurina, ja hänen sisukkuutensa ja kilpailuhenkisyytensä tekivät hänestä yhden aikansa parhaista hiihtäjistä.

Matti Heikkinen

Matti Heikkinen on yksi 2010-luvun menestyneimmistä suomalaisista mieshiihtäjistä. Hän voitti urallaan yhden MM-kullan ja kolme pronssia. Olympialaisissa hän ei onnistunut hiihtämään millään henkilökohtaisella matkalla kymppisakkiin. Heikkinen saavutti 15 palkintopallisijaa maailmancupin osakilpailuissa, joista neljä olivat voittoja.

Heikkinen oli hiihtäjänä tunnettu erityisesti vahvasta loppukiristään, kyvystään taktisiin irtiottoihin ja kykyyn ottaa itsestään kaikki irti. Hän sai urallaan lempinimen ”happo”, koska hän sieti korkeita määriä laktaattia lihaksissaan. Hän oli kilpailijana periksiantamaton ja omistautunut harjoittelulle, mikä teki hänestä arvostetun ja pelätyn vastustajan. Heikkinen oli urallaan myös harkitseva ja analyyttinen, ja hän toimii nykyään Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtajana. 

Matti Heikkinen tunnettiin lempinimellä ”happo” kovan maitohapon sietokykynsä takia. Kuva: Simon Eliasson/BILDBYRÅN

Sami Jauhojärvi

Sami Jauhojärvi on yksi Suomen menestyneimmistä mieshiihtäjistä nykypäivänä. Hän voitti urallaan yhden olympiakullan ja kolme MM-pronssia. Jauhojärvi voitti urallaan yhden maailmancupin osakilpailun, joka oli Trondheimin 50 kilometrin hiihto vuonna 2009. Palkintopallilla hän on ollut maailmancupissa kuusi kertaa edellä mainittu voitto mukaan lukien.

Jauhojärvi valittiin yhdessä Iivo Niskasen kanssa vuoden urheilijaksi vuonna 2014, jolloin he voittivat pariviestin olympiakultaa. Jauhojärvi lopetti kansainvälisen kilpailu-uransa 2017 Lahden MM-kisojen jälkeen, jossa hänen parhaaksi henkilökohtaisen matkan sijaksi jäi 15 kilometrin kahdeksas sija.

Jauhojärvi tunnetaan erityisesti perinteisen hiihtotavan teknisenä taitajana ja vahvana viestihiihtäjänä. Hänen vahvuutensa kilpailijana olivat erityisesti ylämäkiosuuksilla, joissa hän pystyi usein tekemään ratkaisevia eroja. Jauhojärvi oli myös tunnettu joukkuehengen luojana ja tärkeänä osana Suomen viestijoukkuetta. 

Jauhojärvi hiihti kansan sydämiin voittamalla olympiakultaa yhdessä Iivo Niskasen kanssa vuoden 2014 parisprintissä. Lahden MM-kisoissa 2017 parivaljakko oli toistaa tempun, mutta Iivon törmätessä norjalaiseen Emil Iverseniin stadionin laskussa, kaksikko putosi pronssimitaleille. Jauhojärvi sai uransa aikana lempinimen ”Musti”, jota nimeä kansa yhä käyttää Viaplay:llä työskentelevälle hiihdon asiantuntijalle.

Sami Jauhojärvi ankkuroi Suomen olympiakultaan pariviestissä 2014. Kuva: Carl Sandin/BILDBYRÅN 

Kerttu Niskanen

Kerttu Niskanen on yksi nykypäivän menestyneimmistä suomalaisista naishiihtäjistä. Hän on voittanut urallaan kuusi arvokisamitalia, mukaan lukien kolme olympiahopeaa, yhden olympiapronssin ja kaksi MM-pronssia. Niskanen saavutti ensimmäisen henkilökohtaisen arvokisamitalinsa lähes 34-vuotiaana.

Niskanen on hiihtäjänä tunnettu erityisesti kestävyydestään ja kyvystään suoriutua erinomaisesti sekä perinteisen että vapaan tyylin kilpailuissa. Suurimmat menestyksensä hän on kuitenkin saavuttanut perinteisellä hiihtotavalla. Hänen määrätietoinen harjoittelunsa ja kyky hallita kilpailujen vaatimukset ovat tehneet hänestä yhden aikansa parhaista suomalaisista hiihtäjistä. Niskanen saavutti ensimmäisen henkilökohtaisen arvokisamitalinsa reilusti yli 30-vuotiaana, ja hiihtäjän ura jatkuu yhä, joten ensi talven MM-kisoissa hänen mitalisaldonsa voi vielä kasvaa. Hänen valmentajanaan toimii entinen hiihtäjä ja puolisonsa Juho Mikkonen, joka toimii myös Viaplayn asiantuntijana. 

Kerttu Niskanen nousi henkilökohtaisella tasolla arvokisamitalistiksi lähes 34-vuotiaana. Kuva: Simon Hastegård/BILDBYRÅN 

Krista Pärmäkoski

Krista Pärmäkoski on toinen nykypäivän huippuhiihtäjä Suomesta, jonka ura jatkuu yhä. Hän on saavuttanut urallaan 12 arvokisamitalia, joista viisi on olympiamitalia: kaksi hopeaa ja kolme pronssia, ja seitsemän MM-mitalia, joista kaksi ovat hopeaa ja loput pronssia.

Pärmäkoski hallitsee parhaimmillaan molemmat hiihtotavat, ja hän on vahva hiihtäjä. Hän omaa erinomaisen kilpailuhengen, ja hänet tunnetaan myös kyvystään kiristää tahtia kilpailun loppua kohti. Pärmäkoski on myös tunnettu periksiantamattomuudestaan ja omistautumisestaan urheilulle. Hiihtäjä tavoittelee uralleen arvokasta päätöstä MM-kultamitalin myötä ensi talvena. 

Krista Pärmäkoski on kova taistelija ladulla ja ratkaissut useita viestimitaleita loppukirillään. Kuva: Simon Hastegård/BILDBYRÅN

Iivo Niskanen

Iivo Niskanen on yksi nykyajan menestyneimmistä suomalaisista hiihtäjistä, ja tämän hetken mieshiihdon kiistaton tähti. Hänellä on urallaan viisi olympiamitalia: kolme kultaa, yksi hopea ja yksi pronssi. Lisäksi Niskanen on voittanut neljä MM-mitalia, joista yksi on kultainen, yksi hopeinen ja kaksi pronssista.

Niskanen on valittu Vuoden urheilijaksi neljä kertaa, joka on saavutus, johon on pystynyt hänen lisäkseen vain hiihtäjä Veikko Hakulinen. Hänen valmentajanaan toimii entinen huippuhiihtäjä Olli Ohtonen. Niskanen harrastaa myös hevosurheilua.

Niskanen on hiihtäjänä tunnettu erityisesti perinteisen hiihtotavan mestarina ja vaativien ratojen taitajana. Hänellä on erinomainen perinteisen hiihtotavan tekniikka ja vahva kilpailuhenki, mikä tekee hänestä vaarallisen vastustajan erityisesti juuri perinteisen tyylin kilpailuissa. Niskanen ei omaa maailman parasta loppukiriä, joten hänen taktiikkanansa, etenkin yhteislähtökisoissa, on usein hyydyttää kilpakumppanit kovalla vauhdilla matkan aikana. Niskanen on myös tunnettu määrätietoisesta harjoittelustaan, värikkäästä luonteestaan ja periksiantamattomasta asenteestaan.

Iivo Niskanen on kolminkertainen olympiavoittaja. Kuva: Jon Olav Nesvold/BILDBYRÅN 

Suomalaisilla maastohiihtäjillä on siis pitkä ja menestyksekäs historia arvokisamitaleiden voittajina. Näitä hiihtäjiä yhdistää paitsi heidän mitalimääränsä myös heidän luonteenpiirteensä, intohimo lajiin ja vahvuutensa hiihtäjinä. Jokainen heistä on jättänyt pysyvän jäljen suomalaisen maastohiihdon historiaan, ja heidän saavutuksensa toimivat inspiraationa tuleville sukupolville. 

Tästä kaksiosaisesta artikkelista on jätetty pois monia muita arvokisamitaleita ja menestystä hiihdossa saavuttaneita suurhiihtäjiä kuten esimerkiksi Marjut Rolig, Pertti Teurajärvi, Arto Koivisto, Matti Pitkänen, Marjatta Kajosmaa, Kari Härkönen, Kalevi Oikarainen, Kalevi Hämäläinen, Aki Karvonen, Ville Nousiainen, Jari Räsänen, Siiri Rantanen, Mirja Hietamies, Pirjo Muranen (Manninen), Riitta-Liisa Roponen, Pirkko Määttä ja Jaana Savolainen. Huomioon ei ole myöskään otettu toista maailmansotaa edeltäviä hiihtäjiä.

Lue lisää maastohiihtoon liittyviä artikkeleja tästä tai ProXCskiing.com-sivustolta.

Show sharing buttons

Tilaa uutiskirjeemme

Luetuimmat

Lisää artikkeleita

  • Urheiluvammat voivat johtua myös psyykkisistä tekijöistä

    Vammat ja loukkaantuminen ovat urheiljan pahin painajainen. Niistä toipuminen voi viedä todella pitkän ajan ja pahimmillaan jopa lopettaa urheilu-uran. Urheiluvammoja voi tulla ylirasituksesta, onnettomuuksista ja myös psyykkisten tekijöiden vaikutuksesta.

    by Teemu Virtanen

    06.10.2024
  • Iltalehti: Riitta-Liisa Roponen treenaa edelleen huimia määriä

    by Maastohiihto.com

    06.10.2024
  • Iivo Niskasen harjoituskausi on ollut yksi parhaista

    by Teemu Virtanen

    05.10.2024
  • Thomas Bing ylivoimainen Lipnolopetissa

    by Teemu Virtanen

    05.10.2024
  • Viisi vinkkiä syksyn rullalenkeille

    by Maastohiihto.com

    05.10.2024