Vasaloppet on 90 kilometriä pitkä legendaarinen hiihto, jota on järjestetty jo yli 100 vuotta. Reitti kulkee Sälenistä Moraan vaihtelevassa maastossa tarjoten elämyksen hiihtäjilleen. Tapahtuma on maailman suurin hiihtokisa ja yksi suurimmista urheilutapahtumista koko maailmassa, jos yhteenlasketaan koko viikon eri matkoille osallistuvat hiihtäjät.

Suomalaismenestystä palkintopallilla ei ole ollut sitten Pauli Siitosen voiton 1973, mutta muutamia huippuhiihtoja on siellä täällä. Juha Mieto on ollut kymppisakissa pari kertaa takavuosina, Ari Luusua oli viides 2021, Ari-Pekka Rauttola hiihti yhdeksänneksi 1991, ja tietysti viime viikonlopun Kati Roivaksen voitto Tjejvasa-hiihdossa on yksi kohokohdista Vasaloppetin laduilla.

Miten tämä legendaarinen hiihto täytyy sitten hiihtää menestyäkseen?

–  Vasaloppetin ensimmäinen nousu on todella tärkeä! Jo alusta asti mennään rajua vauhtia. Jos ei ole sen huipulla mukana kärkijoukoissa voi pian olla edessä kriittisiä hetkiä, sanoo 29-vuotias Viktor Mäenpää.

Samaa painottaa myös Isac Holmström, joka toissa vuonna oli paras suomalainen sijalla 34, ja viime talvena hän oli jälleen paras sinivalkoisia värejä kantava hiihtäjä ollen maalissa 55:ksi paras hiihtäjä.

–  Olin toissa vuonna kärkiryhmässä sen nousun päällä. Sen jälkeen sain kaikki toimimaan, kertoo Isac Holmström, 28, joka sunnuntaina on mukana jo yhdettätoista kertaa.  

90 kilometriä pitkä klassikko Sälenistä Moraan on aina ollut Holmströmille erityinen. Syyksi hän mainitsee hiihdollisia juuriaan. Ahvenanmaalla kun Vasaloppet on ”se juttu” hiihtoihmisille. Niin hänenkin perheessään kotona Jomalassa. 

Viktor Mäenpäälle tämänvuotinen koitos on yhdeksäs. Tähänastinen täysosuma tuli vuonna 2020, jolloin sijoitus oli 24:s. Muuten juuri Vasaloppet on tarjonnut pietarsaarelaislähtöiselle hankaluuksiakin. 

– Vasaloppet on äärimmäinen Ski Classics -kisana. Se kestää huippuhiihtäjilläkin pitkälti yli kolme tuntia, joka on poikkeuksellista. Kaiken, kuten tankkauksen, pitää toimia loppuun asti, valottaa Viktor Mäenpää.

Hän lisää, ettei se kyllä sovellukaan hänelle mitenkään parhaiten. Pitkä reitti on kokonaisuutena suhteellisen tasainen ja erittäin kovavauhtinen. Näissä Taalainmaan metsissä ei levätä. 

–  Olen kevytrakenteinen ja Vasaloppetissa pärjäävät usein ne, joilla on voimanpesän ominaisuuksia. Raskastekoisetkin hiihtäjät voivat olla siinä hyviä, Mäenpää sanoo. Painoaan voi, ja pitää, hyödyntää.  

Kun vuonna 2020 tuli hieno onnistuminen, satoi runsaasti lunta kisan aikana. Tämä sopi Mäenpäälle. Sinä vuonna ei menty ylivauhtia, ja tiimin sukset olivat huippuhyviä. 

Holmström: ”Tuotan energiaa hyvin tasamaalla”

Holmströmille Vasaloppet on mieluisa kisa.

–  Olen aika isokokoinen ja voimakas, ja sehän sopii tähän. Tuotan energiaa hyvin tasamaalla. Vasaloppet on ikäänkuin pitkän matkan hiihtojen MM-kisa ja olen aina hyvin motivoitunut siihen, sanoo Isac Holmström.

Hänen siirtymisensä hyvästä jalkapalloilijasta huipulle pyrkiväksi hiihtäjäksi oikeastaan tapahtui vasta aikuisena. 

–  Se tavoite lähti kirkastumaan, kun tulin pääkaupunkiseudulle Aalto-yliopistoon. Ja harjoitteluun tuli uutta ideaa, kun tutustuin kilpailujen yhteydessä Jonas Lindelliin. Hän innosti minua treenaamaan eri intensiteeteillä ja tekemään erilaisia intervalleja, Holmström sanoo.

–  Edelleen on kuitenkin 80 prosenttia määristä perusharjoittelua. 

Holmström näkee huippu-uran myöhäistä alkua lähinnä positiivisena seikkana. Juuri motivaatio on siksi pysynyt huipussaan ja jalkapallolijana hän ehti rakentaa monipuoliset urheilulliset pohjat. Nyt hän odottaa innolla sunnuntain haastavia, rankkoja kohtia kuten Risbergin mäkiä ja Evertsbergiä. 

–  Minua kiehtoo myös suunnattomasti koko tämä vaativa prosessi ennen tällaista kilpailua. Täydellisen suksen hakeminen, oikea voitelu, kaikki, koko kaari itse suorittamiseen asti. Ja tankkaussuunnitelman korostettu merkitys. Toissa vuonna minulla oli 18 juottopistettä. Ja koko konsepti onnistui. 

Insinöörin mielenlaatu lienee osa tätä ongelmanratkaisun kunnianhimoa. Niin Holmström itsekin ajattelee. Ja insinöörejä molemmat ovat, niin Viktor Mäenpää kuin Isac Holmström. Mäenpää toimii osa-aikaisena ruotsalaisessa rakennuskonsernissa Luulajassa, Vaasassa asuva Holmström taas projektien parissa rakennusyhtiössä Pohjanmaalla.

–  Vasaloppetissa liikeradoista tulee monotoniset jo alun nousun jälkeen. Sitä ei edes itse tajua mihin löylytykseen lihaksisto joutuu, kuvailee vielä Viktor Mäenpää. 

Lopuksi Mäenpään tiivistetty kuvaus problematiikasta: Pitää pystyä tuottamaan joka työnnöllä niin paljon voimaa, ettei niitä tarvitse tehdä niin monta.

Artikkeli on alunperin julkaistu viime talvena ennen Vasaloppetia, mutta päivitetty tänään. Lue lisää pitkän matkan hiihtoon liittyviä artikkeleja tästä tai ProXCskiing.com-sivustolta.