-En minä lähde mukaan siihen kritiikkiin, pitäisikö Koririn juosta SM-kisoja, vaikka toisaaltahan neljä kultaa olisi tarkoittanut enemmän tuloja minulle. Ajattelen positiivisen kautta ja on hienoa, että pääsen jatkuvasti Suomen kisoissa näkemään kansainvälistä vauhtia. Se vie eteenpäin, sanoo Järvenpää.

SM-maastoissa Jarkko lausui, että tällä kaudella on tarkoitus juosta iloista juoksua. Miten se tavoite on onnistunut?

-Hyvin kaikissa kisoissa, ja reeneistäkin vain muutama on mennyt huonosti.

Tämä kausi on ollut välietappi matkalla kohti suurempia tavoitteita ja parempia aikoja, eikä valmentaja Veli-Matti Rannan kanssa asetettu tarkempia tavoitteita.

-Olen ihan aikataulussa, enkä yhtään huolissani, mutta aina tietysti olisi toivonut piirun verran parempia tuloksia jo tällä kaudella… Tärkeintä on luotto omaan tekemiseen ja suunnitelmiin. Vellun kanssa tiedämme, että ensi kaudella tulokset paranevat ison harppauksen. Se voi tulla joillekin yllätyksenä, mutta meille ei.

Kaikki niin tarkasti kuin mahdollista

Järvenpään valmentaja Veli-Matti Ranta onnittelee suojattiaan vitosen SM-hopeasta. Kuva: Jarno MaimonenJärvenpää haluaa tehdä kaiken niin hyvin, että tietää kilpailujen jälkeen, ettei paremmin olisi voinut valmistautua. Tärkeä osa on ruokavalio, joka on emäksinen ja lähes gluteeniton.

-Nopeuttaa palautumista ja pitä terveenä, vastaa Jarkko kysymykseen hyödyistä. Hän ei olekaan sairastellut yli vuoteen laisinkaan.

Ruoan hän tekee alusta asti itse. Läheisestä metsästä tulee sieniä ja marjoja, mutta myös juomavesi, jonka Jarkko hakee lähteestä. Kalastellakin hän on yrittänyt viereisellä järvellä, mutta se ala vaatisi vielä lisäpanostusta merkittävien tulosten saavuttamiseksi.

-Minulla on soutuvene rannassa ja muutenkin on tärkeää asua lähellä järveä. Kesällä kävin kahdesti päivässä uimassa ja päätän usein lenkin jäiden tuloon asti laittamalla jalat kylmään veteen palautumaan.

Harjoittelussa tärkeää on kaikki

Järvenpää opiskeli neljä vuotta Yhdysvalloissa. Sieltä palattuaan 2011 hän ehti jo kerran lopettaa juoksemisen.

-USA:ssa reenattiin yhdessä, täällä jouduin yhtäkkiä tekemään kaiken yksin. Menin myös töihin ja juoksu ei napannut. Onneksi sitten tuli Veli-Matti ja potki uudestaan lenkille. Vellu käy katsomassa tärkeimpiä reenejäkin, mutta silloin ihan alussa hän pyöräili mukana kevyilläkin lenkeillä. Vellu on viimeisen päälle tarkka valmentaja ja elää mukana hommassa, Järvenpäö kehuu Veli-Matti Rantaa, jonka kanssa hän on tehnyt yhteistyötä kaksi vuotta.

Vaasan Kalevalaisissa Järvenpää palkittiin kahdella hopealla. Kuva: Jarno MaimonenKauden aikana harjoituskilometrejä kertyy yli 8000. Talven keskivertoviikko oli 170 km, kesällä on tullut 140 km. Tänä vuonna on menty eteenpäin kaikilla tasoilla, lenkkien perusvauhti on pudonnut alle 4 min/km. Sykkeet ovat pudonneet, mutta lihaksistolle vauhdin rasitus on luonnollisesti aiempaa kovempi. Mikä harjoittelussa on tärkeintä?

-Kaikki on tärkeää, jokainen harjoitus.

Pienen miettimisen jälkeen Jarkko nostaa yhdeksi avainharjoitukseksi 9x1000m vedot, joissa mennään kovempaa kuin kisavauhti. Palautus on vain minuutti. Lihaskuntoa on kesän aikana kertynyt lyhyinä aktivoivina pätkinä ennen harjoituksia, mikä tuntuu Jarkosta mielekkäämmältä kuin puolen tunnin rykäisy kerralla.

Jo yli viisi vuotta sitten leikattu hyppääjän polvi vihlaisee edelleen tietyissä liikkeissä, joten mäkijuoksua ja hyppelyitä ei ole harjoitusohjelmassa ollenkaan.

-Polvi olisi saattanut lopettaa juoksut kokonaan, joten ainakin osaan arvostaa jokaista päivää.

Juoksu muotiin!

Kultaisen kestävyysjuoksumenneisyyden myötä Suomessa riittää nykymenon kritisoijia ja päivittelijöitä. Sellaiset asenteet harmittavat Jarkkoa.

-Sitä huonoa kritiikkiä ei saa kuunnella, pitää keskittyä omaan tekemiseen. Eniten mietityttää, että jos joku nuori uskaltautuu yrittämään tosissaan, ja sitten vain annetaan kuulla miten ennen tehtiin enemmän, kovempaa ja paremmin, niin sehän voi ajatella, ettei hänen tekemisestään ole mihinkään ja lopettaa. Juoksusta pitäisi saada muodikasta ja nuoria pitäisi innostaa juoksemaan, mutta tuolla ilmapiirillä se ei onnistu. Entisillä juoksijoilla voisi olla paljon annettavaa, mutta jokaiseen asiaan on mahdollista tuoda hyvää tai huonoa.

Jarkon näkemyksen mukaan elintason nousu on näennäistä ja vie kauemmaksi siitä, millaiseksi elämä on tarkoitettu. Yksinkertaistettuna tämä muutos vaikeuttaa huipputulosten tekemistä kestävyyslajeissa.

Ravintopuoleen syventyneenä hän ajattelee, että jo esimerkiksi ruoan ravintorikkauden köyhtyminen 1970-luvulta nykyisiin teollisiin tuotteisin heikentää terveyttä ja elintasoa.

– Keniassa tulee joidenkin vuosien kuluttua sama tilanne kuin nyt on länsimaissa, kun teollistuminen ja sen myötä elintason nousu tekee tuloaan.

Omilla valinnoilla ja asiaan paneutumisella huipputulokset ovat kuitenkin edelleen mahdollisia.

-Todellakin uskon että länsimainen juoksija pääsee lähitulevaisuudessa koviin kultaikojen tuloksiin, mutta nykyään se kysyy jo enemmän ponnisteluja ja pitää uskaltaa tehdä asioita omalla tavalla ilman kompromisseja, eikä siis mennä nykyajan suurten massojen mukana.

Tavoitteena Zürichin EM-kymppi

Järvenpää harjoitteli viime talven Espanjan Torreviejassa. Tässä lenkkikaverina Tommi Keikko. Kuva: Jarno MaimonenTällä kaudella Järvenpää tavoittelee kovia aikoja Tampereen Eliittikisojen vitosella, Suomi-Ruotsi-ottelun kympillä ja Bremenin maantiekisassa (6.10.). Muillekin viikonlopuille on kisoja kalenterissa. Maaottelun jälkeen edessä ovat uudet kuviot, kun Järvenpää menee töihin.

-Taloudellisesti on pakko mennä, mutta odotan hommaa innolla. Tällaisia työpaikkoja on harvoin tarjolla ja on kiva päästä täyttämään päiviä mielekkäällä tekemisellä, kertoo Järvenpää, joka työskentelee syyskuusta alkaen markkinointipuuhissa ruoka-ainesponsorinsa leivissä.

-Juoksupuoli hoidetaan silti edelleen yhtä viimeisen päälle kuin tähänkin asti!

Zürichin EM-kilpailut ovat luonnollisesti ensi kauden päätavoite. Helsingin EM-kisat menivät penkin alle, kun Järvenpää jäi 10 000 metrillä viimeiseksi. Helsinki antoi kuitenkin tärkeää kokemusta ja virtaa tekemiseen.

-Minulla on kova luotto omaan tekemiseen, enkä stressaa kisarajasta. Rajan alittaminen ei ole tavoite, vaan menestyminen Zürichissä.

-Saattaa olla, että olen koko ensi talven Suomessa, mutta keleistä ja Pirkkahallin tilanteesta riippuen saatan ottaa äkkilähdön Espanjaan, hän miettii tulevan harjoituskauden suunnitelmia. Halua olisi päästä harjoittelemaan esimerkiksi hollantilaisten ja ruotsalaisten kisatovereiden kanssa, sillä kamppailu kovissa harjoituksissa veisi yksinäistä juoksijaa eteenpäin.

Viimeisen vuoden aikana kaikki on mennyt suunnitellusta ja juoksu on iloista.

-Tietysti vähän pelottaa, että mitä jos teen kaiken niin hyvin ja tarkasti kuin mahdollista, ja tulos on silti joku 28:50. Toisaalta silloin tietää ainakin tehneensä kaikkensa.

-Outi Ojanen