Mårten Boströmin kantaluut kävivät kirurgin käsittelyssä syyskuun lopussa, jotta luut eivät hankaisi jatkossa akillesjänteitä sekä kantapään alueen limapusseja. Tällä hetkellä juoksu on jo normaalin tuntuista, vaikka suuria juoksumääriä ei vielä ole kertynyt.

– Uskon laadukkaan ravintolisien nopeuttaneen toipumistani, mutta toistaiseksi teen ainoastaan tehotreenit juosten, Boström kertoo.

Rotterdamista rasteille

Boströmin juoksu-ura jäi ainakin toistaiseksi taka-alalle Rotterdamin maratonin jälkeen, jossa tavoitteena oli alittaa Lontoon olympialaisten aikaraja. Huhtikuun puolivälissä käyty tuulinen kilpailu toi ajan 2.21.03, joka ei riittänyt olympiaunelman toteutumiseen. Kauaa Boström ei kuitenkaan jäänyt menetettyä olympiapaikkaa suremaan vaan pari viikkoa Rotterdamin jälkeen mies nähtiin jo metsässä rastijahdissa.

– Palauduttuani Rotterdamin maratonista olivat ajatukset jo suunnattu rastien sujuvaan etsimiseen, eiväthän fyysiset vaatimukset pitkän juoksun ja pitkän suunnistuksen välillä niin paljoa eroa, Boström kertoo.

Sprinttisuunnistuksen puolella takavuosina kunnostautunut Boström otti jo vappuna EM-katsastuksena toimineessa Turku-sprintissä neljännen sijan, se ei vielä riittänyt paikkaa Ruotsissa järjestettyihin EM-kilpailuihin. Kuukautta myöhemmin Lynxiä suunnistuksessa edustava Boström otti kuitenkin jo jaetun suomenmestaruuden Tuomo Mäkelän kanssa Hervannan SM-sprintissä. Vajaa viikko myöhemmin MM-katsastusten kuudes sija ei kuitenkaan riittänyt kisalippuun Sveitsin Lausanneen.

Mårten Boström (vas.) ja Tuomo Mäkelä Hervannan SM-sprintin voittajat samalla ajalla. Kuva: Hevoskuuri.fiSprinttien lomassa tutuksi tulivat myös Joutenlammen maastot Kainuun Rastiviikolla. Elokuussa Boström lopulta lunasti paikan suunnistusmaajoukkueessa Elonen-sprintin voitollaan, jossa kisattiin hiihdosta tutulla knockout-tyylillä. Voitto kotimaassa nostatti itseluottamusta, mutta rutiinin puute näkyi vielä maailmancup-kiertueella. Onnistumiset suunnistuspuolella sekä lähestyvät Vuokatin MM-kilpailut vaihtoivat Boströmin päälajin suunnistukseen.

– Nyt ensimmäistä kertaa aikuisurallani suunnistus selkeästi päälajini.

Päälajin päämatka on 30-vuotiaalta Boströmiltä kuitenkin edelleen hakematta. Miehen sprinttimeriitit ja kapasiteetti tunnetaan kyllä, mutta ensi vuoden MM-pitkän erittäin nopeakulkuinen maasto sopisi myös kovan matkavauhdin miehelle. Boström on päättänyt satsaavansa jommallekummalle matkalle riippuen siitä, miten mikin matka kulkee kevään kilpailuissa.

– Molempien matkojen juokseminen Vuokatissa on epätodennäköistä kisaohjelman aikataulusyistä. Tipasojan kankaiden tyyppimaastoissa juokseminen on erittäin miellyttävää ja kestävyysjuoksijana hankitut ominaisuudet soveltuvat siihen, mutta toisaalta kehitän parhaillaan juuri niitä spesifisiä voimaominaisuuksia, joita nykysprintissä vaaditaan, Boström valottaa.

Botrömin parhaat kansainväliset meriitit ovat sprintin EM-pronssi vuodelta 2004 sekä Kiovan MM-sprintin yhdeksäs sija viiden vuoden takaa. Pitkällä matkalla Boström ei ole vielä suuria meriittejä saanut aikuisten sarjoissa, joskin Jukolan ja 10MILA:n pitkillä ankkuriosuuksilla on juossut hyvin nimekkäitä suunnistajia vastaan.
Boströmin seuraava kilpailu- ja harjoitusmatka on heti vuodenvaihteen jälkeen Uudessa-Seelannissa, jonne Suomen suunnistusmaajoukkue suuntaa pienehköllä porukalla. 2,5 viikon reissuun mahtuu kolme maailmancupin kilpailua sekä tietysti paljon treeniä.

– Päätin lähteä kiertueelle, koska koen tärkeäksi saada jo varhain rutiinia kilpailusuorituksiini koti-MM-kisavuonna, Boström sanoo.

Holmenista Ikäheimoseen

Uuden-Seelannin lisäksi Boströmin kevääseen mahtuu niin reissu Keniaan kuin Norjan Bergeniin sprinttileirille. Geoinformatiikan tohtorikoulutettavan ohjelmassa on myös jonkin verran opiskeluja, joten varsin kiireinen vuosi miehellä on edessään. Suunnistuksen noustua taas ykköslajiksi Boström vaihtoi valmentajaansa vanhaan tuttuun Jari Ikäheimoseen.

– Koin ettei Janne Holmenilla olisi annettavaa suunnistusvalmennuksessa. Ikäheimonen suostui ottamaan valmennusvastuun jahka saan olosuhteet kuntoon, Boström valottaa vaihdoksen taustoja.

Entä minkälaisella harjoittelulla mies tähtää tulevan kesän kotikisoihin? Hevoskuuri pyysi Mårea antamaan tyypillisen harjoitusviikon maaliskuulta, jolloin jalan pitäisi olla jo täydessä kunnossa ja harjoittelun sujua. Pääosin harjoittelu koostuu sulan maan juoksusta sekä suunnistuksesta. Täydellisessä maailmassa, jossa stressi ja luonnonolosuhteet eivät vaivaisi, tekisi Boström seuraavanlaisen viikon:

MA a: 45 min suunnistusta pintakaasulla – muutama rastiväli ylivauhtia
i: 30 min juoksua +ketteryys-leimausradalla toistoja

TI a: 30min juoksua +20 min koordinaatioita +kiihdytyksiä
i: 15 min verryttely +VK 40 min kangasmaastosuunnistusta +15 min verryttelyt

KE a: 50 min vesijuoksua

TO a: 15min juoksu + Nopeusvoima +15 min juoksu
i: 1h 40min pyöräilyä

PE a: 30 min juoksu +20 min koordinaatioita +kiihdytyksiä
i: 20 min verryt + sprinttivetoja MK 5*4min minuutin palautuksilla +15 min verryttelyt

LA a: Palauttava kuntopiiri
i: 50 min suunnistusta

SU a: pitkä 1h30min – 2h
i: hieronta

Harjoittelun onnistuminen mitataan ensimmäistä kertaa toden teolla Espoon huippuliigan sprintissä huhtikuun puolivälin jälkeen, jossa Boström avaa kotimaisen kilpailukautensa. Ennen 10MILAa mies käy myös juoksemassa pitkän matkan Ruotsin Silva Leaguen osakilpailussa. 10MILA:sta toivuttuaan Boström osallistuu ainakin Hakunilan SM-maastoihin sekä Mikkelin SM-sprinttiin. Kulunut kausi on antanut Boströmille myös itseluottamusta sen verran, että kesäkuun alun maailmancupkiertue Nordic O-tour on merkattu kalenteriin. Luonnollisesti yksi suven huipentumia on Jukolan Viesti Jämsässä, jossa Boströmin edustama Lynx on ollut parhaimmillaan neljäs. Tämän jälkeen ovatkin edessä MM-katsastukset ja viimeistään siellä nähtäneen Boströmin matkavalinta Vuokattiin, mikäli kunto ja vire riittävät MM-kisapaikkaan.

Vuokatin jälkeen?

Mutta mitä Vuokatin jälkeen – jatkaako Boström suunnistuksen parissa vai vielä juoksu taas voiton? Sitä ei mies taida vielä tietää itsekään.

– Moni asia kiinnostaa elämässä ja valinta kohdistuu varmasti hautaan asti eri kestävyyslajeihin, jossa edetään luonnossa, Boström vastaa kiperään kysymykseen.

Kestävyysjuoksu-urasta eniten Boströmiä jäi ehkä vaivaamaan se, ettei hän kelvannut maajoukkueen valmennusryhmiin, vaikka mies oli vuosikymmenen ajan Suomen kolmen parhaan joukossa jollain matkalla.

– Kokemukseni perusteella hyvä porukka vie yksilöitä eteenpäin, joten yksi askelma eteenpäin olisi saattanut sitä kautta löytyä, Boström pohtii kuluneita vuosia.

Joka tapauksessa nyt ovat edessä uudet haasteet ja ne alkavat parin viikon päästä maapallon toiselta puolelta. Hevoskuuri toivottaa Mårelle onnea MM-menestyksen jahtaamisessa ja jää seuraamaan miten miehen käy.

>>Mårten Boströmin omat kotisivut

– Juho-Veikko Hytönen