–  Se on varmasti aika lähellä monia suomalaisia hiihdon kilpalatuja. On kohtuullisen lyhyet työpätkät, mutta myös aika lyhyet palautukset, joten saa olla jatkuvasti tekemässä hommia. Nousut ovat kohtuujyrkkäpiirteisiä, mikä on hyvä, pääsee vähän kuokallekin. Jos hiihtelee pyöräteitä tai muuta, aika vähän saa kuokata, Ville Ahonen kuvailee.

–  Mutkaa on aika paljon. Kääntää saa jonkun verran, mikä tietysti on rullahiihtoradalle tyypillistä.

Ahonen kuvailee, että radalla on kaksi osuutta, joista toinen pää on vähän helpompi.

–  Pystyy treenin mukaan vähän valitsemaan, että kiertääkö mäkisemmät osuudet vai hiihtääkö jäähallin puolelta mikä on helpompi ja tasaisempi.

Imatran seudulla myös pyörätieverkostoa löytyy ihan mukavasti, Lappeenrantaan päin pääsee hyvää pyörätietä. Toiseenkin suuntaan löytyy pyörätietä ja vähän rauhallisempaa tietä, kertoo Ahonen vaihtoehdoista rullahiihtoradalle.

–  On sitäkin mahdollisuutta, mutta itse jos siellä rullahiihtämään lähden, pääasiassa suuntautuu rullahiihtoradalle.

Rullahiihtorata on yhdistettävissä myös pyörätiepätkään, joka yhdistää molemmat kylpylät. Tällöin lenkkiin saa pituutta tai helpompaa pätkää.

–  Imatralla on myös ampumahiihtopenkka kesät talvet käytössä, keskitetty alue, pystyy tekemään paljon muutakin kuin hiihtämään. Hiihtäjälle kaikki harjoitusmuodot lähellä, pystyy tekemään parin kilometrin säteellä kaikkea, Ahonen kehuu.