Musiikilla on jo pitkään tiedetty olevan merkittävä vaikutus urheilusuoritukseen. Sillä on vaikutusta esimerkiksi motivaatioon, mielialaan ja suorituskykyyn.
Jokainen, joka on ollut mukana massahiihtokisassa, tietää, että peesaamisesta on apua. Vetojuhdaksi ei yleensä kannatta lähteä, koska se syö energiaa ja voimia. Kuinka paljon peesaamisesta on sitten hyötyä kisoissa?
Kilpakauden harjoittelu on hiihtäjillä päällä, ja viime vuoden puolella on ensilumenladuilla hiihdetty paljon kilometrejä alkukaudesta. Usein kovaa harjoitellessa lepo treenien lomassa jää vähälle. Palautuminen on ehkä suurin voimavara, joka urheilijalla voi olla. Kun harjoittelee kovaa, on myös muistettava levätä.
Maastohiihto on epäilemättä kestävyyslaji, ja pitkän matkan hiihto yksi sen ääripäistä. Hiihtäjille kestävyys on termi, jonka me kaikki tiedämme hyvin, vai tiedämmekö? Olemmeko koskaan käyttäneet aikaa miettiäksemme mitä sana kestävyys oikeastaan tarkoittaa? Ei hätää, koska tämä artikkeli kertoo mitä kestävyys fysiologisesti merkitsee.
Vauhtikestävyysharjoittelu eli urheilijoiden keskuudessa kutsuttu vk-treeni on erittäin tärkeä osa harjoitusohjelmaasi sekä kesä- että talvikaudella, jos tavoitteenasi on saavuttaa tuloksia tai parantaa suorituskykyäsi. Mitä vauhtikestävyysharjoittelu sitten on? Se on yksinkertaisesti se ponnistustaso, jolla elimistösi pystyy poistamaan yhtä paljon laktaattia (hiilihydraattien polton sivutuote) kuin se tuottaa. Elimistösi laktaatinpoisto on samalla tasolla kuin sen laktaatin tuotanto, mikä tarkoittaa, ettei pelättyä maitohappojen kangistamia lihaksia vielä tunne.
Tämä talvi on ollut jälleen haastava ulkoilun suhteen kelien vaihtuessa radikaalisti. Myös alkutalven pimeys vaikuttaa monille henkisesti, joka nostaa kynnystä lähteä ulos ulkoilemaan ja urheilemaan. Uuden tutkimuksen mukaan huono sää vähentää suomalaisten ulkoilua, etenkin talvella.
Vasaloppetiin osallistuvia ihmisiä on kahdenlaisia: niitä, jotka harjoittelevat sitä varten ja niitä, jotka eivät.
Kestävyyslajeissa treenimäärät nousevat joskus huomattavankin suuriksi, mikä tarkoittaa sitä että liikunnan aikainen energiankulutus kasvaa. Tämä taas nostaa päivittäistä energiantarvetta joskus jopa kaksin-kolminkertaiseksi toimistotyöläiseen verrattuna. Kuinka paljon energiaa urheilija tarvitsee, ja miten liian niukka energiansaanti vaikuttaa? Tämän artikkelin tavoitteena on antaa lukijalle vastaus näihin tärkeisiin kysymyksiin.