Maastohiihto.comin sivuilla olet voinut lukea erilaisista harjoitusmenetelmistä ja tutustua moneen eri harjoitukseen. Sivustollamme on ollut myös artikkeleja erilaisista teho- ja intervalliharjoituksista. Palataan tässä artikkelissa aiheeseen, ja pohditaan kehittävätkö kovatehoiset vauhtitreenit toisilla parhaiten tasavauhtisina ja toisilla intervalleina ja millaisia intervalleja hiihtäjän kannattaa tehdä? Kysyimme asiaa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksessa urheilufysiologian asiantuntijana työskentelevältä Ville Vesteriseltä.
Maksimaalinen hapenottokyky (VO2max) on yksi kestävyysurheilun tunnetuimmista ja kiehtovimmista mittareista. Hiihtäjillä on tunnetusti maailman kovimpia arvoja, mutta kenellä on maailman korkeimmin mitattu luku? Tässä artikkelissa perehdytään ensin, mitä maksimaalinen hapenottokyky oikein tarkoittaa ja tuodaan esille muutamia kestävyysurheilijoita menneisyydestä, joiden mitatut arvot ovat tiettävästi maailman korkeimpia.
Kuntohiihtäjiä ja junioreita on vuosikaudet kannustettu tekemään kuntopiiriä, mutta entäs jos se vaihtuisikin voimaharjoitteluun? Jos tähtäin on talven massahiihdoissa, joulukuussa ei toki mitään massiivista voimaharjoittelupanostusta kannata aloittaa, mutta vähintään ajatuksia siihen suuntaan on hyvä kääntää, kannustaa myös kokenut fysioterapeutti ja voimavalmentaja Marko Rossi.
Vauhtikestävyysharjoittelu eli urheilijoiden keskuudessa kutsuttu vk-treeni on erittäin tärkeä osa harjoitusohjelmaasi, jos tavoitteenasi on saavuttaa tuloksia tai parantaa suorituskykyäsi. Mitä vauhtikestävyysharjoittelu sitten on? Se on yksinkertaisesti se ponnistustaso, jolla elimistösi pystyy poistamaan yhtä paljon laktaattia (hiilihydraattien polton sivutuote) kuin se tuottaa. Elimistösi laktaatinpoisto on samalla tasolla kuin sen laktaatin tuotanto, mikä tarkoittaa, ettei pelättyä maitohappojen kangistamia lihaksia vielä tunne.
Pitkän matkan hiihto on monipuolinen laji, joka vaatii paljon harjoitustunteja, ja monet monipuoliset harjoitukset lisäävät urheilijan fyysistä kapasiteettia, kestävyyttä, hapenottokykyä, voimaa ja nopeutta. Monelle kuntohiihtäjille ei kenties tule mieleen, että maratonhiihdoissa tarvittaisiin nopeusominaisuuksia, mutta nykypäivän aggressiivinen hiihtotapa vaatii myös kovaa kiriherkkyyttä.
Toissa viikolla Maastohiihto.com-sivustolla julkaistiin osa 1 kestävyysurheilijan voimaharjoittelusta. Nyt julkaisemme toisen osan keskittyen tehokkaampaan voimantuottoon ja voimaharjoittelun taloudellisuuden kehittämiseen.
Talvi on nopeasti lähestymässä, ja rullahiihto korvataan hiihdolla ensilumenladuilla. Siirtyessä asvaltilta lumelle kannattaa välttää tyypillisiä harjoitteluun liittyviä ansoja, jotta oma kunto saadaan optimoitua talven koitoksia varten.
Syksyn pimeät, märät ja liukkaat olosuhteet voivat saada aikaan sen, että tasatyöntölaitteella harjoittelu tuntuu mukavammalta vaihtoehdolta kuin ulos lähteminen. Täältä löydät kolme tehokasta harjoitusta tasatyöntölaitteella.