Huono sää on monelle kuntoilijalle kirous, tai ainakin motivaation tappaja. Suomalaiset vähentävät ulkoilua useimmiten huonon sään ja pimeyden vuoksi, mistä voidaan päätellä, että monen luonnossa liikkuminen vähenee ainakin jonkin verran talviaikaan. Näin kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Marjo Neuvonen STT:lle.

–  Luonnossa liikkumisella on kuitenkin niin suuria terveyshyötyjä fyysisen kunnon ylläpitämisen ja muun muassa stressistä palautumisen ja rauhoittumisen myötä, että sitä olisi tärkeää tehdä ympäri vuoden. Nämä ovat ylipäätään suomalaisille tärkeitä syitä lähteä luontoon, Neuvonen huomauttaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava tutkija Jaana Halonen puolestaan kertoo, että noin kymmenen prosenttia naisista ja viisi prosenttia miehistä vähentää aktiivista työmatkaliikkumista talviaikaan.

Kylmässä ulkoilmassa liikkuminen voi Halosen mukaan vaikuttaa positiivisesti esimerkiksi sydänterveyteen. Sympaattinen hermosto aktivoituu kylmässä, mikä tukee immuunijärjestelmää ja lisää suorituskykyä. Tutkimusten mukaan myös luminen maisema itsessään voi rentouttaa ja tuottaa hyvinvointia samalla tavalla kuin vihreäkin maisema.

Lue myös: Kestävyysurheilijan sydämen toiminta

Helpotusta kaamosoireisiin

Jos ulkoilu onnistuu talvella valoisaan aikaan, siitä voi saada helpotusta myös kaamosoireisiin. Halosen mukaan kaamosoireita voi ylipäätään helpottaa harrastamalla hengästyttävää liikuntaa 2–3 kertaa viikossa vähintään puoli tuntia kerrallaan. Jos ulkoilu ei onnistu päiväsaikaan, oireita voi lievittää kirkasvalolampulla, josta saa parhaat hyödyt ennen aamuyhdeksää.

Halonen muistuttaa, että talvella ulkona liikkuminen erityisesti kovalla pakkasella voi toisaalta hankaloittaa tiettyjen sairauksien – kuten astman ja atooppisen ihottuman – oireita.

–  Toisaalta talvella myös sisäilma kuivuu, millä voi olla sama vaikutus. Jos ihmisellä on vakava sydän- tai verisuonisairaus tai muita sydänoireita, kannattaa olla hieman varovaisempi kovalla pakkasella liikuntaa harrastaessa ja aloittaa varovasti, jotta keho tottuu kylmyyteen, Halonen neuvoo.

Lumitilanne vaikuttaa

Suurella osalla suomalaisista on jokin aktiivinen talviulkoiluharrastus. Myös erilaiset arjen ulkoilumuodot, kuten kävely, pyöräily ja retkeily, ovat suosittuja harrastuksia ympäri vuoden. Monelle kertyy aktiivista talviulkoilua lasten tai koiran kanssa, kertoo Neuvonen Lukesta.

–  Erityisesti vanhemmassa ikäryhmässä on paljon ihmisiä, joilla on vapaa-ajan resurssiensa puitteissa mahdollista ulkoilla useita kertoja viikossa. Toisaalta jos mietitään talvea, jolloin lämpötilat sahaavat ja tulee liukasta, juuri tällä ikäryhmällä voi varovaisuuskin lisääntyä eniten, Neuvonen pohtii.

Luken viimeisimmässä ulkoilututkimuksessa noin 30 prosenttia tutkimukseen vastanneista noin 8  700 suomalaisesta kertoi harrastavansa maastohiihtoa. Harrastajien määrä oli laskenut kymmenessä vuodessa 10 prosenttiyksiköllä, mutta Neuvosen mukaan viimeisin tutkimus osui 2020-luvun taitteeseen, jolloin Etelä-Suomessa vietettiin melko lumetonta talvea.

–  Tämä osoittaa hyvin sen, miten suuri merkitys olosuhteilla on talviliikkumiseen: löytyykö luonnonlunta, pääseekö hiihtämään, onko jääpeitettä ja onnistuuko luistelu. Toki voi olla keinolunta ja sitä kautta samoja mahdollisuuksia, mutta eiväthän ne korvaa laajaa latuverkostoa, joka on helpommin kaikkien ulkoilijoiden saavutettavissa, Neuvonen huomauttaa.

Ulkoilututkimukseen kerättiin tietoa vuosina 2019–2021. Tutkimus julkaistiin 2022.

Talviuinnin suosio kasvaa yhä

Joskus joidenkin lajien suosio hiipuu ja samaan aikaan toisten kasvaa, eli vähentyneen maastohiihdon tilalle on voinut tulla myös muita lajeja, toteaa Neuvonen.

Esimerkiksi avanto- tai talviuinti, eli luonnonvesissä uiminen talviaikaan, on yleistynyt merkittävästi 2000-luvulla. Ulkoilututkimusten mukaan vielä 2000-luvun alussa 6 prosenttia suomalaisista harrasti talviuintia, kun 2020-luvun taitteessa luku oli noussut jo 12 prosenttiin.

–  Talviuintia mahdollistavia paikkoja on entistä enemmän. Palvelut ovat parantuneet ja vastaavat paremmin kysyntään.

Neuvosen mukaan myös lumikenkäilyn suosio on noussut, mikä voi johtua siitä, että laji sopii hyvin talviretkeilyyn ja myös välinevuokrausmahdollisuuksia on aiempaa enemmän.

Neuvonen huomauttaa lisäksi, että lumettomina talvina tiettyjen lajien, kuten golfin ja frisbeegolfin, kaudet pidentyvät.

Huono sää on tänä talvena ollut monelle varmasti syy oman kuntoilunsa tai ulkona liikkumisensa vähentämiselle, mutta hiihto näyttää kuitenkin yhä olevan yksi talviharrastuksita, joka säilyttää vahvasti asemansa suomalaisten keskuudessa. Hiihdolla on kuitenkin edessä haastavat ajat – lue lisää tästä.

Hiihtoon ja harjoitteluun liittyviä artikkeleja voit lukea myös ProXCskiing.com-sivustolta.

Teksti: Janita Virtanen/STT (Teemu Virtanen)