Saari avasi kautensa Oloksen sprintin nelossijalla ja jatkoi sitä vakuuttavasti Rukan maailmancupissa, jossa hän hiihti karsinnassa peräti toiseksi nopeimman ajan. Lopputuloksissa hän oli yhdeksäs. Lillehammerin maailmancupissa eräpaikka jäi saavuttamatta, mutta viime perjantaina Skandinavia Cupin sprintti kulki niin hyvin, että hän nappasi voiton kovatasoisessa kilpailussa.

– Se lämmitti mieltä todella paljon. Skandinavia Cupin kisat etenkin Norjassa ovat tosi kovatasoisia, joten ainakin se antoi signaalin siitä, että on menty eteenpäin ja ollaan yksi askel lähempänä maailman kärkeä, Saari toteaa.

Lue myös: Amanda Saari sprinttivoittoon Lillehammerin Skandinavia cupissa

Vaikka Saari on omaan alkukauteensa kokonaisuutena tyytyväinen, on hänellä jäänyt monista kilpailuista myös jotakin hampaankoloon. Siinä missä sprintti on kulkenut varsin hyvin, ovat normaalimatkojen tulokset menneet hänen odotuksiinsa nähden hieman alakanttiin.

– Syksyn testien perusteella olen odottanut normaalimatkoilta enemmän. Suksivalinnat eivät ole osuneet kohdilleen ja joissakin kisoissa olen hiihtänyt itseltäni suoraan sanottuna jalat alta. Uskon vahvasti, että talven aikana voin hiihtää kovempia tuloksia.

Saarelle on selvää, että hänen ominaisuutensa sopivat parhaiten sprinttiin, minkä takia hänen harjoittelussaan kaikki tähtää tällä hetkellä vuoden 2026 Milano-Cortinan talviolympialaisten perinteisen sprinttiin. Siitä huolimatta hän ei halua lokeroida itseään pelkästään sprintteriksi.

– Suomen puolella myös normaalimatkojen kilpailut toimivat hyvinä harjoituksina ja vievät kohti sitä omaa kirkkainta tavoitetta. En halua profiloitua kumpaankaan suuntaan, mutta kyllä se on fakta, että parhaimmat ominaisuuteni ovat sprinttipuolella.

Saarella on monipuolinen lajitausta ja ennen maastohiihdon puolelle siirtymistä hän kilpaili uinnin parissa. Hän uskookin, että uintivuodet ovat kehittäneet häntä myös sprinttihiihtäjänä.

– Uinnin puolella vahvuuteni olivat 50 ja sadan metrin matkat eli puolesta minuutista vähän yli minuuttiin. Sprintti kestää toki vähän pidempään, mutta siinä tulee myös välissä laskupätkiä, joiden aikana pystyy palautumaan. Eli on niissä lajeissa varmasti yhtäläisyyksiä.

– Kun on tehnyt monipuolisesti kaikkia lajeja, on säästynyt suuremmilta vammoilta. Ja onhan uinnin puolelta tullut tosi hyvä keskivartalon hallinta, jolloin hiihtoasento tuntuu luonnolliselta ja helpolta pitää kasassa.

Lisäksi Saari uskoo, että hänen ominaisuutensa sopivat luontaisesti sprinttimatkoille.

– Olen nopea ja vahva ja anaerobinen energiantuotto toimii todella hyvin. Ihan sama mitä lajia olen harrastanut, mielestäni lyhyet rykäisyt ovat aina olleet tosi kivoja.

Talven aikana Saaren tavoitteena on päästä hiihtämään enemmän maailmancupin sprinttejä ja keräämään kokemusta erähiihdoista. Hän kokee, että tällä hetkellä erähiihtämisessä hänen suurin kehityskohtansa on taktisen osaamisen puolella.

– Uskon, että fyysiset kykyni riittävät siihen, että voin tällä kaudella päästä perinteisen puolella vaikka finaaliin, mutta sitä taktista silmää pitää kehittää.

Saari kokee, että merkittävin tekijä taktisen osaamisen puutteissa on hänen kohdallaan kokemuksen puute. Hän myös uskoo, että erähiihtäminen kehittyy vain eriä hiihtämällä.

– Kun on paljon happoa lihaksissa ja tilanteet tulevat eteen nopeasti, niin ajatus ei vain kulje enää niin kirkkaasti siinä vaiheessa. Kun jälkikäteen katsoo kisoja telkkarista, niin ajattelee, että eihän tuo ole järkevää tuossa kohtaa, mutta eihän siinä tilanteessa ole silmiä selässä.

Lisää maastohiihtoaiheisia artikkeleita löydät täältä ja osoitteesta ProXCSkiing.com.