Norjalaishiihtäjä Andreas Fjorden Ree järjesti melkoisen yllätyksen viikko sitten Norjan kaudenavauskilpailuissa Beitostølenissa voittamalla miesten vapaan kymmenen kilometrin kilpailun. Perinteisen kymmenellä kilometrillä hän oli neljäs ja onnistuneen viikonlopun myötä pääsi kilpailemaan myös Rukan maailmancupiin.

Rukalla Ree jatkoi kauttaan onnistuneesti hiihtämällä sunnuntain vapaan 20 kilometrin kilpailussa viidenneksi. Perjantain perinteisen kympillä hän oli 13:s.

Lue myös: Kolmoisvoitto norjalaisille Rukan miesten 20 km vapaan hiihdossa

Ree nousi puheenaiheeksi voittaessaan Norjan mestaruuskisojen 50 kilometrin matkan kolme vuotta sitten, mutta sen jälkeen hänestä ei kuulunut pitkään aikaan. Alkukauden tulokset osoittavat, että tällä kaudella hiihtäjältä voidaan jälleen odottaa paljon.

Hyvät alkukauden tulokset eivät kuitenkaan ole sattumaa. Useiden vaikeiden kausien jälkeen Ree ymmärsi, että hänen oli tehtävä muutoksia harjoitteluunsa. Hän otti yhteyttä triathlonasiantuntija Frode Jermstadiin saadakseen apua uuden ja erilaisen harjoitusohjelman luomisessa.

Jermstadilla on vuosien kokemus eritasoisten urheilijoiden valmennuksesta. Viime vuodesta lähtien hän on työskennellyt Norjan triathlonliitossa, minkä lisäksi hänellä on taustaa maastohiihdosta ja pitkän matkan hiihdosta.

Uudenlainen treeniohjelma

Yhdessä Ree ja Jermstad kävivät läpi urheilijan aiemman harjoittelutavan ja päättivät keskittyä enemmän intensiteetin hallintaan.

– Analysoimme hänen aiempaa harjoitteluaan ja tulimme siihen tulokseen, että intensiteetin hallinta oli osa-alue, jossa oli eniten parannettavaa. Ehdotin lohkoharjoittelua. Triathlonissa olemme menestyneet neljän tai viiden peräkkäisen päivän harjoitusjaksoilla sen sijaan, että käyttäisimme ”vanhaa” maastohiihtomenetelmää, jossa yksi viikko on kevyt, toinen keskitasoinen ja kolmas raskas, Jermstad kertoo NTB:lle.

Jermstad selittää, että tällainen sykli mahdollistaa paremman harjoittelun hallinnan, muutosten tekemisen ja tukee suurempia harjoitusmääriä. Kasvaneet intensiteettijaksot lisäävät kapasiteettia, joka on kenties tärkein suorituskykyä määrittävä tekijä maastohiihdossa.

Ree on jo nyt nähnyt merkittäviä tuloksia. Hänen maksimaalinen hapenottokykynsä (VO2max), joka on keskeinen suorituskyvyn mittari, on parantunut merkittävästi.

– Minulla ei ole poikkeuksellisen korkeaa VO2max-arvoa, mutta Granåsenin testissä se on noussut 71:stä 81,5:een (ml/kg/min) verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Se on huomattava prosentuaalinen kasvu, Ree sanoo.

Reen nykyiseen harjoitusohjelmaan on otettu vaikutteita triathlonin ja pyöräilyn harjoitusmetodeista.

– Ensimmäisenä päivänä teen kevyen harjoituksen, toisena päivänä kaksi kynnystreeniä, kolmantena päivänä kovan treenin, neljäntenä päivänä määräharjoituksen ja viidentenä päivänä pidän täyden lepopäivän. Olen toistanut tätä viikko toisensa jälkeen, paitsi joukkueen harjoitusleirien aikana, Ree kertoo.

Entinen Norjan maajoukkuevalmentaja Geir Endre Rogn tuntee Reen harjoitusohjelman, eikä ole yllättynyt 24-vuotiaan kehityksestä.

Rogn kuitenkin varoittaa sokeasta ohjelmien kopioinnista. Ilman kokonaisvaltaista suunnitelmaa ylikuormituksen riski on suuri.

– Vaikka Andreas harjoittelee valtavan määrän, se on systemaattista. Suurin vaara on nuorille urheilijoille, jotka kopioivat ohjelman ymmärtämättä kokonaisuutta, Rogn kertoo Maastohiihto.comin sisarsivusto Langrenn.comille.

Alkukauden tulosten valossa Norjan maajoukkueen johto odottaa Reeltä paljon.

– Tulokset ovat objektiivisia; ne eivät valehtele. Odotan innolla, mitä hän ja muut kehitysjoukkueen urheilijat voivat saavuttaa. Lähestymme sukupolvenvaihdosta — se käy yhä selvemmäksi, sanoi Norjan maajoukkuevalmentaja Eirik Myhr Nossum ennen Rukan maailmancup-viikonloppua.

Lue myös: Ruotsalaislupaus yllätti Bruksvallarnassa ja pääsi Rukan maailmancup-joukkueeseen